Liity kanssamme kesän odotukseen. Tehdään työt valmiiksi ja nautitaan sitten kesästä, auringosta ja jäätelöstä. Olemme sen ansainneet!
Kun tilaat meiltä kielipalveluja toukokuun aikana, saat paluupostissa jäätelöä, jotta pääset vieläkin enemmän kesän odotuksen makuun!
Muistathan myös, että Delingua on avoinna koko kesän. Eli vaikka itse jäät lomalle, me olemme järjestäneet lomavuoromme niin, että käännös- ja tulkkaustarpeesi onnistuvat myös kesällä.
On tutkittu juttu, että yhteiselo koiran kanssa työpaikalla tekee ihmiselle hyvää. Koira kannattaa ilman muuta ottaa mukaan töihin, jos se on työn luonteen ja työpaikan olosuhteiden kannalta mahdollista. Mitä asioita tulee ottaa huomioon niin työntekijöiden kuin koiran osalta?
Meillä Delingualla toimistokoira ei ole harvinainen näky. Delinguan ensimmäisen toimistokoiran, Instagram-tililtämme tutun Toton jälkeen toimistokoiriemme määrä on kasvanut moninkertaisesti. Tällä hetkellä meillä on monta valloittavaa karvakuonoa ilahduttamassa työpäiviämme.
Toimistokoira lisää hyvinvointia, parantaa työilmapiiriä ja jopa helpottaa työpaikan sisäistä kommunikaatiota. Ja ainakin toimistokoirasta saa hyvää materiaalia firman sometileille! Koirallekin voi olla mukavampaa viettää päivänsä toimistossa ihmisten keskellä kuin yksin kotona.
Mitä sitten pitäisi ottaa huomioon, jos pohtii oman koiransa tuomista töihin? Kysyimme tätä asiakkaaltamme Suomen Kennelliitolta. Kysymyksiin vastasi osastopäällikkö Kirsi Salmijärvi.
Toimistokoiran on oltava ystävällinen ja sosiaalinen, perustottelevainen ja sisäsiisti. Sen pitää myös osata rauhoittua itsekseen omistajan ollessa palavereissa tai lounaalla. Viime kädessä työnantaja päättää, saako työpaikalle tuoda koiria. Työntekijöiden tai koiran turvallisuus tai terveys ei saa vaarantua. Toiset koirat viihtyvät toimistossa joka päivä, toisille riittää päivä tai pari viikossa. Työyhteisön sisällä on tärkeää asettaa yhteiset pelisäännöt koiran toimistolle tuomiseen liittyen.
Koiralla pitää olla oma paikkansa, esimerkiksi omistajan työhuone. Voi myös olla hyvä sopia, että koiran ruokakupit pidetään omistajan huoneessa, koiranruokia ei säilytetä jääkaapissa eikä koiria tuoda keittiöön tai taukotilaan. Tarpeen tullen voidaan miettiä, määritetäänkö toimistolle koiravapaita alueita.
Sisustuksen kannattaa olla mahdollisimman helposti siivottava, ja jokapäiväinen siisteys on tärkeää. Esimerkiksi lattiamateriaalin on hyvä olla sellainen, että se ei kerää koirankarvoja ja että lattia voidaan pyyhkiä rätillä. Koiran omistajan vastuulla on tietenkin siivota mahdolliset vahingot.
Taavi, yksi Kennelliiton omista toimistokoirista, on kasvanut toimistokoiraksi pennusta saakka. Taavin kohdalla normaali koiran peruskoulutus on riittänyt. Taavi on päivät omistajansa huoneessa, jossa sillä on oma makuupaikka, puruluita ja vesikuppi. Huoneen ovi on pääsääntöisesti auki, mutta siinä on koiraportti, joten Taavi ei pääse päivän aikana omille teilleen. Kennelliiton toimistolla on myös muita koiria, joten esimerkiksi töihin tullessa Taavin on osattava kulkea käytävällä nätisti muiden koirahuoneiden ohi.
Koiran ottaminen mukaan töihin helpottaa sekä omistajan että koiran päivää: koiralle ei tule liian pitkä päivä yksin kotona eikä omistajan tarvitse kiirehtiä työpäivän jälkeen kotiin koiraa ulkoiluttamaan.
Työpäivän tauotus on tärkeää vireyden ylläpitämiseksi – koira on hyvä syy lähteä happihyppelylle! Rapsuttelutauot taas auttavat työntekijöitä irtautumaan työstä, rentouttavat ja laskevat stressitasoa. Kannustamme ihmisiä keskustelemaan koiran vaikutuksesta työelämässä ja työpaikkoja siihen, että työntekijät voivat yhdessä sovituilla ehdoilla tuoda koiran mukaan työpaikalle.
Huom. Teksti käsittelee vain toimistokoiria. Kennelliiton vinkit eivät koske opas-, avustaja-, hypo- (diabetes-), kuulo- ja tukikoiria (epilepsia, diabetes), jotka saavat lähtökohtaisesti liikkua kaikkialla omistajansa mukana.
Delingua on mukana Keskuskauppakamarin Suuri brändipäivä 2023 -tilaisuudessa 18. huhtikuuta. Helsingin Musiikkitalolla järjestettävässä tilaisuudessa pureudutaan moniin eri näkökulmiin, kuten siihen, mistä aineksista syntyy menestyvä brändi ja mitä asioita tulee ottaa huomioon kansainvälisessä brändinhallinnassa.
Tilaisuuteen osallistuminen on Delingualle jatkoa jo pitkään tekemällemme kansainväliselle brändityölle. Olemme vuosien varrella auttaneet lukuisia brändejä menestymään ja laajentamaan toimintaansa kansainvälisille markkinoille. Meille kansainvälinen brändityö on todellinen sydämen asia!
Yritys ei voi menestyä ilman vahvaa brändiä ja tarinaa. Kaikilla aloilla on kilpailijoita, jotka tekevät keskenään samankaltaisia tuotteita ja palveluita. Brändi ja tarina ovat juuri niitä elementtejä, joilla yritys voi erottautua joukosta.
Meillä on ollut ilo olla mukana monen yrityksen kansainvälistymisessä, ja meitä kiehtovat tarinat, joita niin pienillä kuin suurillakin yrityksillä on kerrottavanaan. Suomi onkin täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia bränditarinoita, joista haluamme inspiroitua. Siksi olemme halunneet koota asiakkaitamme tämän aiheen ympärille Delinguan Brand & Story -tilaisuuksien avulla.
Puhujina on kuultu muun muassa Makian, Iittalan, Fiskarsin, Myssyfarmin ja Kyrön edustajia, kuten Fiskarsin strategiasta ja uusista liiketoiminnoista vastaavaa johtajaa Niklas Koiso-Kanttilaa sekä Makian ja Manna & Co:n luovaa johtajaa Totti Nybergiä.
Kaksi ensimmäistä tilaisuutta järjestettiin Helsingissä vuosina 2020 ja 2021 ja kolmas tilaisuus Turussa vuonna 2022. Tilaisuudet ovat tarjonneet mukavia jälleennäkemisiä sekä tietenkin mitä mahtavampia bränditarinoita ja -oppeja alan huippupuhujilta. Nyt jatkamme työtä meille tärkeän aiheen parissa Suuressa brändipäivässä – nähdään siis siellä!
Käännöslaatu – ah, mikä ikuisuuskysymys! Se, onko käännös hyvä, on aina enemmän tai vähemmän mielipidekysymys. On totta, että parhaiten laatua voi arvioida vasta käännöksen saatuaan, mutta on myös tiettyjä asioita, joista voi päätellä jotain käännöstoimiston laadusta jo ennen tilaamista. Mitä kieliasiantuntija pitää hyvänä käännöksenä?
Sopivaa käännöstoimistoa etsiessä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, onko yrityksellä auditoitu laatujärjestelmä. Se, että käännöstoimiston laatujärjestelmällä on yksi tai ehkä useampikin sertifiointi, kertoo ainakin siitä, että laadun osatekijät on huomioitu ja niitä dokumentoidaan ja seurataan. Parhaissa käännöstoimistoissa laatua kehitetään jatkuvasti.
Jos missä tahansa laadun osatekijässä havaitaan poikkeama, se korjataan, ja mietitään, miten tulevaisuudessa voidaan estää vastaavien poikkeamien synty. Virheistä oppiminen siis parantaa laatua!
Keskeinen osa käännöksen laatua on se, miten se toimii käyttötarkoituksessaan. Käännöshän ei ole sanasta sanaan kääntämistä, vaan ammattitaitoiset kääntäjät onnistuvat välittämään halutun viestin luontevasti kohdekielellä. Tässä onnistuakseen kääntäjän on kuitenkin tiedettävä käännöksen käyttötarkoitus.
Joskus käännöstä tarvitaan vain siksi, että saadaan selville, mitä tekstissä sanotaan, kun taas toisinaan käännöksen tarkoitus on herättää tunteita, saada sydämet sykkimään yhteen ja lähestulkoon tulla uniin. Jos käännöstoimistosi yhteyshenkilö kysyy sinulta käännöksen käyttötarkoituksesta, tiedät, että siellä kiinnitetään huomiota myös käännöksen kontekstiin.
Yhtä oikeaa vastausta on täysin mahdotonta antaa, sillä se, mikä on hyvä käännös, on pitkälti tapauskohtaista. Joissakin teksteissä halutaan ensisijaisesti tarkkuutta, toisissa taas sujuvuutta.
”Meidän asiakkaillamme aikataulussa pysyminen on joskus jopa tärkein laadun kriteeri: esimerkiksi loistava puheen käännös, joka valmistuu vasta puoli tuntia sen jälkeen, kun puhe olisi jo pitänyt pitää kyseisellä kielellä, on käytännössä huono käännös – parempi olisi keskivertokäännös oikeaan aikaan,” toteaa Delinguan Head Translator Anja Lintukorpi.
Kääntäjät tekevät paljon erilaista taustatyötä varmistaakseen käännöksen laadun. Kielellisen laadun tukena toimivat esimerkiksi Kotuksen ohjeet ja muut yleiset kielilähteet ja -ohjeet. Haluttua tyyliä voi jäljittää esimerkiksi asiakkaan muista materiaaleista ja verkkosivuilta. Ne ovat myös hyviä termilähteitä, samoin kuin muut alan julkaisut, sanastot ja verkko ylipäänsä.
”Jos on useita termivaihtoehtoja, kannattaa varmistaa asiakkaalta, mitä he haluavat käytettävän. Taustatyöhön lasken myös sen, että jos käännettävän tekstin sisällössä on jotain epäselvää tai mahdollisesti virheitä, tästäkin kysytään asiakkaalta,” kertoo Anja.
Monella tapaa, totta kai! Kristallipalloahan Delinguan kääntäjillä ei nimittäin ole. He ovat äärimmäisen taitavia tiedonhakijoita ja perehtyneitä kukin oman erikoisalansa terminologiaan, mutta aina tietoa ei ole julkisista lähteistä saatavilla. Tästä syystä pyydämme sinulta kaiken mahdollisen viitemateriaalin kääntäjiemme työn tueksi.
Jokaisessa yrityksessä on vakiintunutta sanastoa, ja ainakin jollakulla on mielessä ajatus käännökseltä toivotusta tyylistä – ja ne me haluaisimme tietää. Näiden tietojen avulla projekti saadaan sutjakkaammin kerralla maaliin.
”Asiakkaan kannattaa toimittaa käännöstoimistolle mahdolliset viitemateriaalit ja muut asiaan liittyvät vinkit ja kertoa myös se, jos jokin heidän julkaisemansa materiaali ei ole heidän mielestään hyvää eikä sitä siis tulisi käyttää lähteenä. Tärkeää on myös se, että asiakas vastaa kysymyksiin ajallaan – tai oikeastaan se, että ylipäänsä on joku tavoitettavissa vastaamaan kysymyksiin,” kertoo Anja.
Tiedät varmasti tarvitsemasi käännöksen käyttötarkoituksen ja muut palveluun kohdistuvat odotukset. Kerro ne käännöstoimistolle, vaikka oikein hyvät käännöstoimistot kyllä niitä kysyvätkin! Näin varmistetaan, että yhteistyö on mutkatonta ja käännös odotusten mukainen.
Käännöksen hintaan vaikuttaa moni eri tekijä, ja hinnoittelu harvoin on kovin suoraviivaista. Voi tuntua houkuttelevalta valita se kilpailutuksen halvin tarjous, mutta pahimmassa tapauksessa tämä näkyy negatiivisesti myös käännöksen laadussa. Mikä oikeastaan on halpa käännös ja onko halvin aina paras?
Käännöstoimistoja on moneen lähtöön, mutta loppujen lopuksi kaikki lupaavat samaa: laadukkaita käännöksiä ja halpaa hintaa. Monissa organisaatioissa valitettavasti ajatellaan, että halvin on aina paras. Todellinen kilpailu käydään yleensä hinnalla, vaikka myös laatu on osa kilpailutusta.
Todellisuudessa asiakkaat ovat harvoin tyytyväisiä halvimmalla hinnalla tuotettuun käännökseen. Loppulaskusta tuleekin helposti odotettua hintavampi, kun ensin halvalla tuotettu käännös joudutaan kääntämään uudestaan toisessa käännöstoimistossa. Hyvää käännöstä tuskin koskaan saa halvalla, eikä mielestämme pelkällä käännöksen hinnalla voi kilpailla, vaan käännöstoimiston valintaan tulisi vaikuttaa etenkin laatu.
Käännöksen hinta
Hinnoitteluun vaikuttaa ennen kaikkea palvelun sisältö, lähdetekstin sanamäärä, käännöksen kielipari, aikataulu sekä tiedostotyyppi. Käännöspalvelun hintaan voi kuulua kielentarkistus, korjauskierrokset ja asiantunteva palvelu. Käännöstoimisto tulisi kilpailuttaa niin, että sekä hinta että laatu vastaavat kilpailuttajan odotuksia.
Valitettavasti asiantuntijapalveluita voi harvemmin vertailla suoraviivaisesti. Tarjouksella näkyvä käännöksen hinta ei välttämättä kerro, mitä kaikkea palveluun sisältyy tai miten käännöspalvelu tuotetaan. Yksi saattaa tarjota samaan hintaan käännöksen editoinnin ja tarkistuskierroksen, toinen pelkän konekäännöksen. Joillain tilausprosessi on viimeiseen asti automatisoitu, toisilla hintaan sisältyy räätälöityjä ratkaisuja.
Mitä laatu maksaa?
Olisi helpointa sanoa, että hyvää ei saa koskaan halvalla. Valitettavasti se ei kuitenkaan aina ole näin, sillä hyvä laatu riippuu pitkälti siitä, mitä asiakas käännöspalvelulta odottaa. Jollekulle hyvä voi olla toiselle aivan surkea.
Lisäksi asiakkaalla on usein mahdollisuus valita haluamansa palvelutaso. Vaikka lähtökohtaisesti ammattimaiselta toimistolta pitää voida aina vaatia erinomaista kielellistä laatua, asiakas voi ostaa myös nk. konekäännettyä raakakäännöstä tai viimeiseen asti hiottua copyeditoitua käännöstä.
Käännöksen tuottavuus (ROI)
Mitä käännökseen investoidulla rahalla sitten saa? Suomalaisen yrityksen kansainvälistyminen tarkoittaa poikkeuksetta käännöksiä ainakin yhdelle vieraalle kielelle. Yleensä kieli on englanti ja sillä pääsee toki eteenpäin, mutta pelkästään Euroopassa jopa 90 % kuluttajista kertoo valitsevansa mieluiten tuotteen omalla kielellään. On siis todennäköistä, että maailman valloitus edellyttää käännöksiä ja lokalisointia, eli aineiston kotouttamista useille eri kielille.
Myös kielivalinnan jälkeen on syytä seurata, onko investointi kieliversioon ja etenkin sen ylläpitoon kannattavaa. Käännättäminen ei ole kertakustannus: aineisto vaatii säännöllistä päivittämistä, eikä asiakaspalvelu ja markkinointi vierailla kielillä ole ilmaista. Koska kyse ei ole kertakustannuksesta, vaan myös kieliversion ylläpitäminen maksaa, on käännöksen tuottavuutta (ROI) syytä seurata jatkuvasti ja laskea mukaan myös kieliversioon läheisesti liittyvät kustannukset, kuten hakukoneoptimointi (SEO) tai Google-mainonta.
On useita keinoja mitata käännöksiin ja kieliversioiden ylläpitoon sijoitetun pääoman tuottoa. Yleisimmin uuden kieliversion lisäämisen tavoitteena on saada lisää asiakkaita ja myyntiä. Käännättäminen kannattaakin aina kytkeä liiketoiminnan tavoitteisiin. Mieti siis ensin, miksi esimerkiksi ohjelmisto tai jokin aineisto pitäisi kääntää jollekin kielelle ja mitä kieliversioilla tavoitellaan.
Käännöspalvelu on aina kokonaisuus
Tärkeintä on pysähtyä hetkeksi ennen ostopäätöksen tekoa ja miettiä, mitä olet ostamassa ja mitä käännöspalvelulta odotat. Selvitä sitten taustatutkimusten avulla, mitkä käännöstoimistot voivat parhaiten vastata tarpeeseesi. Selvitä toimiston tietoturva, teknologia ja referenssit. Selvitä, mitä käännöksen hintaan sisältyy ja mistä maksat erikseen.
Jos tarvitset tiettyä järjestelmäintegraatiota oman työn helpottamiseksi, on kilpailutettava toimistoja, joilla on tarjota sopiva ratkaisu. Jos kaipaat nopeaa käännöstoimistoa, on kilpailutettava nopeutta. Jos sen sijaan ensimmäisenä prioriteettina on laadukas käännöstoimisto, kannattaa kiinnittää huomiota toimistojen laadunvarmistukseen, palveluprosesseihin ja projektinhallinnan osaamiseen.
Summa summarum: kun tietää, mitä haluaa, saa yleensä sitä, mistä on valmis maksamaan. Lopulta kyse ei ole koskaan vain käännöksestä, vaan aina käännöspalvelusta.
ChatGPT julkaistiin vuoden 2022 marraskuussa, ja tuntuu, että maailma – tai ainakaan tietotyön tulevaisuus – ei ole ollut sen esittelyn jälkeen enää samanlainen.
ChatGPT on ensimmäinen palvelu, joka tuo suureen kielimalliin (Large Language Model, LLM) perustuvan tekoälyn maallikkokäyttäjän ulottuville ja tarjoaa sille helpon käyttöliittymän. Tekoäly ei ole tässäkään tapauksessa vielä varsinainen ”äly”, vaan matemaattinen malli, joka laskee, mitkä sanat todennäköisesti seuraavat toisiaan. ChatGPT tekee sen kuitenkin entisiä malleja sulavammin ja monipuolisemmin.
Ensi näkemältä vaikuttaa, että tällä mallilla pystyy tekemään mitä vain: se kirjoittaa koodia ja napakoita artikkeleita sekä vastailee kysymyksiin – ja totta kai myös kääntää! ChatGPT:n käyttöliittymässä voi pyytää käännöksiä ja muita tekstejä luonnollisen kielen kehotteilla samaan tapaan kuin niitä pyytäisi toiselta ihmiseltä. Minä pyysin siltä runoa lokalisointipalvelun myymisestä ja senkin se teki. Tuotos oli myös paljon parempaa lyriikkaa kuin mihin olisin itse kyennyt.
Mutta kun ChatGPT:n tuottamaa tekstiä tarkastelee lähemmin, saa toistuvasti huomata, että sitä vaivaa sama asia kuin vaikkapa hyvää neuroverkoilla tuotettavaa konekäännöstä – se on usein oikein, mutta hyvin usein vain melkein oikein, ja saattaapa se esimerkiksi keksiä itse itselleen lähteitä, joita siteeraa kuin tieteellistä tutkimusta.
ChatGPT on erehtyväisyydessään tavallaan hyvin inhimillinen. Tämä ei kuitenkaan tee sen teksteistä yleisesti huonoja, mutta muistuttaa sen rajoista. Jos suuren kielimallin tuotosta haluaa käyttää hyväkseen, ihmisen kannattaa tarkistaa se, tai vähintäänkin kannattaa etukäteen varmistua siitä, minkälaista tekstiä se tuottaa juuri kyseisessä kontekstissa.
Kun nämä rajoitteet muistaa ja ottaa huomioon, ChatGPT:stä saa monille aloille varmasti hyvän työkalun. Oikein käytettynä se lisää ihmisen tuottavuutta tarjoamalla ideoita, tarkistamalla ja tekemällä raakaversioita.
Kääntäminen sujuu ChatGPT:llä jopa varsin mallikkaasti. Chat-käyttöliittymässä kääntäminen on helppoa vapaasti muotoilluilla pyynnöillä. Perinteisistä konekääntimistä ChatGPT:n erottaa se, että sille voi antaa myös ohjeita käännökseen. Alla on tästä pari esimerkkiä, ensimmäisessä pyysin käännöstä merirosvotyyliin (mikä olisikaan sen hyödyllisempää?) ja jälkimmäisessä paria vaihtoehtoista käännöstä.
Ja osaapa se tehdä samalla kehotteella myös käännöksiä useampaan itse valitsemaansa kieleen:
Käännös syntyy siis helposti, ja ainakin kohtuullisen oikealtakin se näyttäisi (joskaan kielitaitoni ei riitä arvioimaan kaikkia esimerkkejä). Joissakin tapauksissa se tarjoilee jopa ratkaisujaan selittäviä kommentteja.
ChatGPT:n tuottamien käännösten oikeellisuutta nykyisin hallitsevaan neuroverkkokonekääntämiseen (NMT) verrattuna on tutkittu vasta alustavasti, ja toistaiseksi suurten kielimallien käännössuorituskyky vaikuttaa häviävän erikoistuneemmille konekääntimille. Ei välttämättä paljon, mutta riittävästi, jotta sillä on merkitystä ammattikäytössä. Vertailuja ei kuitenkaan ole tehty vielä paljon, joten johtopäätöksiä ei toistaiseksi kannata vetää. ChatGPT vaikuttaa kuitenkin päihittävän neuroverkkomallit tietynlaisessa kontekstin tunnistamisessa tai muistamisessa.
Koko käännösala katsoo nyt uteliaana suurten kielimallien suuntaan ja miettii, korvaavatko ne jatkossa NMT-pohjaiset konekäännöstyökalut tai peräti kääntäjän itsensä. Kääntäjän jäämisestä tarpeettomaksi on puhuttu jo pitkään, mutta vielä(kään) niin ei ole käynyt – enkä usko käyvän nytkään. Mutta vaikutuksia suurilla kielimalleilla aivan varmasti on.
Yllä olleet esimerkit ovat helppoja ja yksinkertaisia, mutta jo niistä näkee, että erilaisilla komennoilla käännöskäyttöön avautuu paljon uusia mahdollisuuksia perinteisiin käännöskoneisiin verrattuna. Nykyiset konekääntimet tekevät aina yhden version yhdellä tavalla. Käännöstulokseen ei niissä voi vaikuttaa muin tavoin kuin kouluttamalla konekääntimen haluamillaan materiaaleilla tai käyttämällä adaptiivista järjestelmää ja syöttämällä siihen valmiiksi tekstejä.
Määreiden avulla käännöstulosta voi ChatGPT:llä muokata lennosta, mitä voisi hyödyntää esimerkiksi esimerkkitekstien tai käännösmuistien avulla. Samaan tapaan se tarjoaa lisäksi mahdollisuuksia valmiin tekstin muokkaamiseen tietyn tyyliseksi.
Koska ChatGPT tukee hyvin kokonaisen tekstin luomista, se saattaa siirtää osaa käännöstyöstä pois perinteisestä kääntämisestä ja työstä tulee enemmänkin uuden tekstin luomista toiselle kielelle. Tätä kääntäminen periaatteessa toki jo onkin, mutta käytännön syistä käännös on useimmiten hyvin läheisesti sidoksissa lähtökieleensä. Tällöin käännösalan koneavusteiset menetelmät voisivat entistä selkeämmin jakautua erilaisiksi käyttökohteen mukaan, jolloin tiukemmin lähtökieleen sidoksissa oleva menetelmä säilyisi esimerkiksi teknisissä töissä, mutta väistyisi luovemmassa käännöksessä.
Suuret kielimallit tulevat takuuvarmasti myös osaksi käännöspalveluihin liittyviä oheispalveluita. Esimerkiksi termityössä ChatGPT:tä pystyy ainakin lyhyemmissä teksteissä käyttämään raakatyöhön menestyksellä jo nyt. Ehkä käyttökohteita voisi löytyä myös tekstin analysoinnista? Ja varmasti monesta kohteesta, joita en edes tule ajatelleeksi tai joita ei ehkä vielä tehdä ollenkaan.
Mahdollisuuksia siis on monia, melkeinpä rajattomasti, mutta hidasteitakin on lukuisia. Eräs suurimmista jarruista toistaiseksi lienee tietoturva: ainakaan ChatGPT:tä ei voi käyttää yksityisesti, mikä estää hyödyntämisen monissa tilanteissa. Oletan paremman tietoturvan ja yksityisyyden palveluiden kuitenkin löytävän tiensä markkinoille pian. Kääntämisen työkaluissa myös tarkkuus on ratkaisevassa osassa, ja niin kauan kuin suuret kielimallit häviävät neuroverkkoihin perustuville malleille edes vähän, ne jäävät ammattikääntämisessä vähemmälle käytölle.
Suurten kielimallien käytöstä kielialalla on toistaiseksi ilmassa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, eikä kukaan osaa vielä varmasti sanoa, mistä kohdista ne löytävät paikkansa. Suuret kielimallit ja ChatGPT muovaavat joka tapauksessa kielialaa tulevina vuosina ratkaisevasti ja nostavat varmasti esiin uudenlaisia työtapoja ja kokonaan uusia osaamisalueita, lähtien jo siitä, minkälaisilla kehotteilla käyttäjä osaa tekstejä pyytää tekoälyltä.
Oma veikkaukseni on, että suuriin kielimalleihin pohjautuvista konekääntimistä ja tekstintuottoratkaisuista saamme uusia tärkeitä työkaluja, joiden hyvästä hallinnasta tulee (joksikin aikaa) uusi kilpailuvaltti. Ja tätäkin työkalua käyttävät ihmiset, joiden työn tuottavuutta se voi lisätä paljonkin.
