Archives for toukokuu 2023

Delinguan Katja Virtanen on Vuoden työnantaja 2022!

26.5.2023 by Delingua

D-studio on täällä!

26.5.2023 by Delingua

Delingualle kansainvälistä tunnustusta

25.5.2023 by Delingua

WordPress, WooCommerce ja Polylang

24.5.2023 by Jari Herrgård

WordPress ja sen verkkokauppaosa WooCommerce ovat hyvin suosittu verkkosivustojen ja -kauppojen alusta. Niiden suosio on helppo ymmärtää, sillä ne tarjoavat paljon muokattavuutta ja lukemattoman määrän lisäosia mitä erilaisimpiin tarpeisiin. Mutta mitä asioita tulee huomioida lokalisoinnin kannalta?

WordPress ja WooCommerce eivät tarjoa valmista tukea monikielisyydelle. Lokalisoinnin osalta tämä tarkoittaa sitä, että verkkokauppaan ei voi suoraan alkaa näppäillä tuotteiden nimiä muilla kielillä, vaan monikielisyys edellyttää aina erillisen monikielisyyslisäosan hankkimista. Onneksi monikielisyyslisäosia on kuitenkin helposti saatavilla.

Monikielisyyslisäosien hyvistä ja huonoista puolista löytyy paljon tietoa, erityisesti verkkopalvelujen kehittäjien näkökulmasta. Verkosta löytyy artikkeleita, joissa vertaillaan tarkasti muun muassa aina niin tärkeitä latausnopeuksia. Sen sijaan voin kertoa sen, mitä me näemme asiakasprojekteissa päivittäin ja mitä olemme asiakkailta kuulleet. Olemme lokalisoineet lukuisia WordPress-sivustoja ja WooCommerce-kauppoja ja olemme sitä kautta tehneet yhteistyötä monien yritysten sekä heidän kehittäjäkumppaniensa kanssa – niin ja onhan omakin sivustomme WordPressillä tehty.

Havaintoja asiakkailta

Asiakaskunnassamme ylivoimaisesti suosituin monikielisyyslisäosa on Polylang, jota kehittäjät muutenkin laajasti suosittelevat. Polylang on yksinkertainen ja tekee lupaamansa asiat hyvin ja nopeasti (ne latausnopeudet!). Se on erityisesti kehittäjän näkökulmasta erinomainen valinta, mutta sisällön päivittäjän ja lokalisoijan kannalta siinä on puutteita, joista alla lisää. Myös oman sivustomme monikielisyys on toteutettu Polylangilla.

Toinen suosittu monikielisyyslisäosa on WPML, jonka käytöstä meillä on pitkä kokemus. Ennen vuonna 2020 toteutettua sivustouudistusta Delinguankin sivuston monikielisyys oli toteutettu WPML:llä. Tässä lisäosassa on lokalisoinnin kannalta monia hyviä puolia, kuten hyvät vienti- ja tuontitoiminnot sekä valmis liitettävyys moniin käännösympäristöihin. Mutta kehittäjien ja suorituskyvyn näkökulmasta sillä on huonot puolensa ja historialliset taakkansa, joiden vuoksi se ei ole paras valinta kaikkiin tilanteisiin.

Polylangin käyttäminen

Kuten edellä mainitsin, Polylang on sivuston teknisen toimivuuden näkökulmasta erinomainen työkalu, jonka edut liittyvät erityisesti nopeuteen ja toimintaan WordPressin päivitysten yhteydessä. Näiden hyvien puolten vastapainoksi Polylang ei pitkään ”pakasta vedettynä” tukenut itse lokalisointiprosessia juurikaan. Eli vakauden ja nopeuden vastapainoksi sivuston tai verkkokaupan päivittäjä joutui tekemään paljon töitä saadakseen lokalisoidut tekstit sivustolle.

Jos halusi tehdä varsinaisen käännöstyön tehokkaasti ja asiakkaan aiemmista käännöksistä kertyneitä käännösmuisteja hyödyntäen, törmäsi hyvin nopeasti niin sanottuihin perinteisiin menetelmiin eli käytännössä kopioimiseen ja liittämiseen. Jos halusi välttää puuduttavaa manuaalista työtä, saattoi käännöksiä tehdä Polylangin käyttöliittymässä, joka taas ei tue käännösmuistien käyttöä ja jota kääntäjät harvemmin osaavat käyttää. Tämä teki lokalisoinnista hitaampaa, kalliimpaa ja virhealttiimpaa.

Versiosta 3.3 lähtien Polylangin Pro-versio on tukenut XLIFF-tiedostojen vientiä ja tuontia, mikä on ratkaissut osan yllä mainituista pulmista, joskaan kohtuullisen monimutkaiset asetukset eivät aina tee tämän ominaisuuden käytöstä helppoa. Myös ACF-kentät ovat sille hyvin haastavia.

Polylang ja Delinguan käännöslisäosa

Me haluamme palvella asiakkaitamme nopeasti ja joustavasti. Tämä ei tarkoita vain sitä, että vastaamme nopeasti sähköposteihin ja teemme käännöksiä joustavasti silloin, kun asiakas niitä tarvitsee. Se tarkoittaa myös sitä, että haluamme helpottaa asiakkaidemme hallinnointi- ja työtaakkaa heidän omissa järjestelmissään. Siksi olemmekin kehittäneet Polylangiin yhdistyvän käännöslisäosan. Se tuo hyväksi havaittuun monikielisyystyökaluun toimintoja, jotka tekevät myös lokalisoinnin tilaamisesta sekä sivustolle tai verkkokauppaan liittämisestä vaivatonta.

Delinguan Polylang-lisäosassa valitaan ensin lokalisoitavat sisällöt, olivatpa ne sitten tuotteita tai muita kohteita, sen jälkeen valitaan kielet ja projektin aikataulu ja lopuksi klikataan yhtä painiketta, jolloin sisällöt siirtyvät meidän käännösjärjestelmäämme. Muuta ei asiakkaan osalta tarvita. Sähköpostien liitetiedostot ja muut hankalat järjestelyt voidaan unohtaa. Kun käännökset ovat valmiit, ne siirtyvät sivustolla automaattisesti oikeille paikoilleen.

Asiakas voi valita etukäteen, haluaako saada ja hyväksyä kustannusarvion ensin vai lähetetäänkö sisällöt suoraan käännettäväksi.

Haluatko helpottaa verkkokauppasi ja -sivustosi lokalisointia? Ilmoittaudu Delinguan Polylang-lisäosan käyttäjäksi, niin testaamme yhdessä sen toiminnan juuri sinun sivustollasi ja lisäosillasi!

Vinkit sisältöjen kielelliseen saavutettavuuteen

17.5.2023 by Delingua

Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää palveluja. Lue vinkkimme siihen, miten sinäkin voit tehdä kielellisesti saavutettavia sisältöjä ja miten käännöstoimisto voi auttaa.

Palveluja kulutetaan entistä enemmän verkossa, minkä vuoksi sisältöjen saavutettavuudesta on tullut yhä keskeisempi kriteeri. Saavutettavuudesta on olemassa EU-direktiivi, jonka vaatimukset sisältyvät Suomessa digipalvelulakiin. Digipalvelulaki koskee julkista sektoria sekä joitakin yksityisen sektorin yrityksiä. Digipalvelujen on täytettävä saavutettavuusvaatimukset, kuten se, että verkkopalvelua voidaan käyttää mahdollisimman monella erilaisella päätelaitteella ja verkkoselaimella, tarvittaessa myös apuvälineiden avulla.

Vuoteen 2025 mennessä EU:n saavutettavuusdirektiivi ulottuu koskemaan myös tietyillä aloilla toimivia yksityisiä yrityksiä, esimerkiksi verkkokauppoja ja audiovisuaalisia palveluja. Saavutettavuudesta on siis tulossa normi, ja siksi jokaisen verkossa toimivan yrityksen kannattaisikin suunnitella digipalvelunsa jo lähtökohtaisesti saavutettaviksi sekä teknisesti että kielellisesti – ja tässä käännöstoimisto voi auttaa.

1. Älä laiminlyö kielellistä saavutettavuutta

Kaikkein tärkeintä saavutettavuuden kannalta on selkeä ja ymmärrettävä kieli. Teknisesti hyvin toteutetusta sisällöstä ei ole hyötyä, jos se on kielellisesti kömpelöä tai epäselvää. Teksti saattaa olla tarpeettoman vaikealukuista, tai se on kirjoitettu kokonaan väärällä kielellä. Sivusto on helppokäyttöinen, kun siellä ei törmää teknisiin haasteisiin ja sisältö on helposti ymmärrettävää.

Helpoin tapa tuottaa kielellisesti saavutettavaa sisältöä on kirjoittaa selkeää yleiskieltä eli helposti ymmärrettävää kieltä, jossa ei viljellä turhaa jargonia. Selkeä kieli poikkeaa selkokielestä, joka taas on mukautettu rakenteeltaan ja sanastoltaan yleiskieltäkin helpommaksi. Sisällön ja kohderyhmän mukaan määräytyy, onko selkokielelle tarvetta.

2. Tekstitä videot

Videot kannattaa tekstittää, vaikka laki ei sitä vielä vaatisi, sillä moni katsoo videoita myös ilman ääntä. Tekstimuotoa ei ole tarkasti määrätty, mutta käyttäjäystävällisintä on tekstitys, jota voi helposti seurata samanaikaisesti videon katselun kanssa.

Saavutettavuusvaatimukset eivät tällä hetkellä edellytä, että videot tekstitetään muille kielille. Ohjeistuksen mukaan siis suomenkielinen video tekstitetään suomeksi, ruotsinkielinen ruotsiksi ja niin edelleen. Sisältöjen käännättäminen edistää kuitenkin saavutettavuuden monikulttuurista ulottuvuutta.

Palveluiden tulee olla saavutettavia myös niille, jotka puhuvat äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin sitä, millä sisältö on alun perin julkaistu. Suomessa julkiset palvelut on suunniteltu ennen kaikkea kotimaisten kielten puhujille, mutta saavutettavuuden valossa on enenevässä määrin tarvetta tavoittaa myös maahanmuuttajat. Käännöstekstityksien avulla tavoitat myös laajemman, kansainvälisen kohderyhmän.

3. Litteroi audiosisällöt

Äänitallenteet, kuten podcastit, kannattaa litteroida eli purkaa tekstimuotoon. Digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset edellyttävät, että myös pelkkää ääntä sisältävien lähetysten, kuten podcastien, tulee olla saavutettavia. Lain mukaan organisaatioiden, joita vaatimukset koskevat, on tarjottava tallenteesta tekstimuotoinen versio kahden viikon kuluessa.

Podcasteissa tämä tarkoittaa tavallisimmin äänitallenteesta puhtaaksikirjoitettua eli litteroitua tekstiversiota. Koska tekstiversion tulee olla nimenomaan saavutettava, ei pelkkä podcastin käsikirjoitus tai tiivistelmä riitä. Käytännössä äänitteen koko sisältö on kirjoitettava auki taustaääniä myöten ja on myös kerrottava, kuka kulloinkin on äänessä.

Podcastin tekstiversion laatiminen varmistaa sen, että podcastista voivat nauttia kaikki. Kaikilla ei myöskään ole aikaa kuunnella tunnin mittaista podcastia: tekstiversion voi lukea huomattavasti nopeammin.

Kun tavoittelet vieläkin suurempaa yleisöä, ota avuksi käännöslitterointi, jossa podcastin puhe litteroidaan toiselle kielelle. Voit myös hyödyntää spiikkausta (voiceover) ja tehdä koko podcastin toisella kielellä.

Yrityksen kielistrategia

Yrityksen kielistrategialla tarkoitetaan sitä, että tietoisesti päätetään, mitä kieliä käytetään, missä kanavissa ja miten. Esimerkiksi kirjoitetaanko kaikki sisältö yhdellä vai useammalla kielellä, mitä kieltä sosiaalisessa mediassa käytetään, ovatko verkkosivut suomeksi, englanniksi vai molemmilla kielillä ja onko suomen ja englannin lisäksi tarvetta muille kielille? Lisäksi kielistrategiaan liittyy olennaisesti myös se, kuka kirjoittaa, kääntää ja ylläpitää vieraskielistä sisältöä. Yritysviestinnän tulisi siis olla kielellisesti johdonmukaista eli loogista. Valitse yksi kielistrategia ja pysy siinä.

Vaikka digipalvelulaki koskeekin pääasiassa julkisia verkkopalveluja, on saavutettavuudesta hyötyä muillekin digipalveluntarjoajille. Esimerkiksi asiakkaiden tasavertainen kohtelu, parempi käyttäjäkokemus ja laajemmat markkinat ovat asioita, joiden pitäisi kiinnostaa kaikkia yrityksiä ja organisaatioita. Saavutettavuus on yrityksen valttikortti!

Ota yhteyttä – etsitään yhdessä tarpeisiisi parhaiten sopiva ratkaisu!

Terminhallinta käännösprosessissa

11.5.2023 by Delingua

Vanhan sananlaskun mukaan rakkaalla lapsella on monta nimeä. Myös käännöksissä saman asian voi usein sanoa monella tapaa. Joskus on tilanteita, joissa asiakas ja kääntäjä ovat eri mieltä siitä, mitä termiä pitäisi käyttää. Miten arvioidaan, kumpi termi on parempi? Miten kääntäjä hallitsee termejä käännösprosessin aikana?

Kääntäjät ovat koko ajan kieli keskellä suuta, jotta käännös menee oikein, mutta joskus erot voivat olla hiuksenhienoja, ja on vaikeaa sanoa, kumpi termi sopii asiayhteyteen paremmin. Asiakkailta tulee ajoittain palautetta siitä, että vaikka termi on käännetty oikein, on olemassa toinen vastine, jota asiakas mieluummin haluaisi tekstissä käytettävän.

Lähtökohtaisesti asiakkaan haluamaa vastinetta käytetään, ellei se ole jostain syystä huono tai väärä. Tällöin asiasta keskustellaan asiakkaan kanssa ja perustellaan, miksi kääntäjän valinta olisi asiayhteyteen sopivampi. Kaikki sovitut termit tallennetaan termikantaan, jotta tieto pysyy tallessa ja terminologia yhtenäisenä.

Taustatyö

Asioiden selvittely ja tiedonhaku ovat hyvin kiinteä osa kääntäjän työtä, ja tekstin kääntäminen ja tiedonhaku limittyvät ja lomittuvat. Usein termiasiat jäävät myös alitajuntaan hautumaan ja saattavat yllättävässäkin paikassa nostaa pinnalle jotain tekstin kannalta merkittävää.

Kääntäjä tuntee kääntämänsä erikoisalan ja etsii termejä esimerkiksi asiakkaan verkkosivuilta ja julkisista tietokannoista, mutta ei voi tietää asiakkaan sisäisesti päättämiä, ei-julkisessa tiedossa olevia termejä. Usein termeille on myös eri käännösvaihtoehtoja. Asiakkaan vastuulla on päättää, mitä termiä käytetään.

Joskus tarkoituksena on käyttää yleisintä terminologiaa ja toisinaan taas erottua kilpailijoista omalla terminologialla. Kääntäjälle tulee myös viestiä, mikäli asiakas haluaa käytettävän eri käännösvaihtoehtoja asiayhteyden mukaan.

Vakiintumaton terminologia

On olemassa tilanteita, joissa kääntäjä joutuu jopa keksimään kokonaan uuden sanan. Sitäkin useammin käy niin, että joudutaan käyttämään vakiintumatonta terminologiaa eli termiä, joka ei ole vielä kovin yleisessä käytössä.

Joskus voi olla hyvä pitää mukana lähdekielinen termi sulkeissa, koska joillakin aloilla vieraskielinen termi saattaa olla ihmisille tutumpi kuin sen suomalainen vastine. Näin voi olla syytä toimia muulloinkin: esimerkiksi jos käännetään ohjeita jonkin Suomen sosiaaliturvaan liittyvän tuen hakemisesta, tuen suomenkielisen nimen sisällyttäminen englanninkieliseen tekstiin voi olla lukijan kannalta hyödyllistä.

Erikoisalojen termit

Kokemuksemme mukaan uusilla asiakkailla on suuri huoli siitä, hallitseeko kääntäjä varmasti tiettyä erikoisalaa. Meille jokainen käännöstyö on erityinen ja ansaitsee kääntäjän, joka tuntee aihepiriin ja sen terminologian. Tästä syystä työt ohjataankin kääntäjille erikoisalojen ja tekstityyppien mukaan. Lisäksi laatua ovat varmistamassa erilaiset käännöstyökalut, kuten käännösmuistiohjelmistot ja termikannat.

Kaiken kokoisissa organisaatioissa on varmistettava, että termejä käytetään yhtenäisesti, jotta organisaation ulkoinen ja sisäinen viestintä on yhdenmukaista ja asiantuntevaa. Se, että yrityksellä on termikanta, helpottaa myös kääntäjän työtä. Hyvin ylläpidetyn termikannan ja läpinäkyvän yhteistyön avulla sisältöjen kääntäminen helpottuu ja vältytään turhilta väärinkäsityksiltä. Lue myös vinkkimme yrityksen termien hallintaan.