Archives for heinäkuu 2021

Japanin kielen erikoisuuksia

27.7.2021 by Delingua

Vuoden 2021 kesäolympialaiset järjestetään Tokiossa, Japanissa. Vaikka paikan päälle ei koronarajoitusten vuoksi päästetä ulkomaalaisia katsojia, tulee koko maailma seuraamaan kisoja televisiolähetysten kautta. Nyt jos koskaan on täydellinen tilaisuus tutustua Japanin rikkaaseen kulttuuriin ja omalaatuiseen kieleen, vaikka ei kauniiseen saarivaltioon pääsisikään itse matkaamaan. Tässä muutamia japanin kielen erikoisuuksia, joita me suomalaiset voimme vain hämmästellä.

Kirjoitusjärjestelmä

Japanin kielessä on käytössä kolme erilaista merkistöä, joilla on omat kieliopilliset käyttötarkoituksensa – kanji, hiragana ja katakana. Näistä kanji on alun perin lainattu kiinan kirjoitusmerkeistä, mutta ajan kuluessa japanin ja kiinan kanjit ovat kehittyneet omilla tavoillaan. Hiragana ja katakana ovat kotoperäisiä, tietyistä kanji-merkeistä kehitettyjä tavumerkistöjä ja ne ovat käytössä ainoastaan japanin kielessä.

Kanji (漢字)

Kanji-merkit ovat kirjoitetun japanin kielen perusta – niitä käytetään niin substantiivien, adjektiivien kuin verbien runkona. Ne ovat logogrammeja, eli yksi merkki sisältää yhden sanan. Esimerkiksi sana ”kanji” koostuu merkeistä 漢 (”Kiina”) ja 字 (”merkki, kirjain”), mikä viittaa merkistön kiinalaiseen alkuperään.

Kanji-merkkien tarkkaa kokonaismäärää on hankala arvioida, mutta esimerkiksi Dai Kanwa Jiten (大漢和辞典; ”Suuri kanji–japani sanakirja”) sisältää noin 50 000 merkkiä. Kaikkia niitä ei kuitenkaan tarvitse osata ulkoa – onneksi. Japanin opetusministeriön määrittelemien yleisimpien kanji-merkkien (常用漢字; jōyō kanji) hallinta on edellytys perustasoiselle lukutaidolle, mutta kaikki niiden lisäksi on pelkkää plussaa. Jōyō kanji -listassa on 2 136 merkkiä, mikä kieltämättä kuulostaa jo itsessään paljolta. Japanilaiset lapset oppivat nämä yleisimmät merkit koulussa asteittain.

Kanji-merkeillä on useita eri lukutapoja, mikä hankaloittaa oppimista entisestään. Lukutavat jaetaan kahteen kategoriaan. On’yomi (音読み) eli kiinalaisperäinen lukutapa, sekä kun’yomi (訓読み) eli kotoperäinen japanilainen lukutapa. Useimmilla kanji-merkeillä on vähintään kaksi lukutapaa, ainakin yksi on– ja yksi kun-peräinen. Esimerkiksi merkki 東 (”itä”) voidaan lausua joko higashi (kun’yomi) tai tō (on’yomi). On’yomi-lukutapaa käytetään yleensä monta merkkiä sisältävissä yhdyssanoissa, ja ne ovat kiinalaiseen tapaan useimmiten yksitavuisia ääntämykseltään. Kun’yomi-äänteet sisältävät sen sijaan yleensä kahdesta kolmeen tavua (kuten esimerkissä hi-ga-shi), mutta poikkeuksia on toki molempiin suuntiin.

Hiragana (平仮名, ひらがな)

Hiragana on toinen japanin kana-tavumerkistöistä katakanan ohella. Toisin kuin kanji-merkeissä, yksi hiragana-merkki ilmaisee yhtä japanin kielen tavuäännettä, ei kokonaista sanaa. Tavuja ovat vokaaliäänteet a i u e o, konsonantti-vokaaliäänteet ha hi fu he ho, ka ki ku ke ko jne. sekä ainoa yksittäinen konsonanttiäänne n. Hiraganaa käytetään sanojen taivutuksessa (送り仮名; okurigana), jolloin ne liitetään kanji-rungon perään, sekä partikkeleissa. Lisäksi hiraganalla voidaan kirjoittaa joitain sanoja kanji-merkkien sijaan tyylivalintana tai esimerkiksi lastenkirjoissa. Harvinaisten tai muuten epäselvien lukutapojen selventämiseksi voidaan ääntämys merkitä hiraganalla sanan ylle tai viereen (振り仮名; furigana).

Katakana (片仮名, カタカナ)

Katakana on tavumerkistö, jolla kirjoitetaan vierasperäiset sanat ja nimet, onomatopoeettiset ilmaisut sekä eläinten ja kasvien viralliset nimet. Lisäksi sillä voidaan ilmaista painotusta ääntämyksessä. 

Kohteliaisuusasteet

Hierarkkisuus on yksi japanilaisen kulttuurin perusteista, ja se ulottuu myös kieleen asti. On tärkeää tiedostaa oma sosiaalinen asemansa suhteessa keskustelukumppaniin, jottei vahingossa loukkaa toista liian arkisella tai tuttavallisella puheella. Japanin kielen eri kohteliaisuusasteet vaativat omat lauserakenteensa. Kohteliaat muodot – joita kutsutaan yhteisnimellä keigo (敬語) – voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan.

Teineigo (丁寧語)

Teineigo on yleinen kohtelias muoto, joka sopii useimpiin tilanteisiin. Teineigon tunnusmerkkejä ovat verbipäätteet desu (です) ja masu (ます) sekä etuliitteet o (お) ja go (ご). Esimerkiksi sanan ”vesi” perusmuoto on mizu (水) ja teineigo-muoto omizu (お水). Joistain sanoista käytetään lähes yksinomaan teineigo-muotoa tilanteesta riippumatta, kuten ocha (お茶, ”tee”) tai okane (お金, ”raha”).

Sonkeigo (尊敬語)

Sonkeigo on kunnioittava muoto. Sitä käytetään, kun puhutellaan itseään korkeammassa asemassa olevia tahoja, esimerkiksi pomoa, asiakkaita tai vanhempia henkilöitä. Sitä ei käytetä viittaamaan puhujaan itseensä tai omaan lähipiiriin.

Kenjоugo (謙譲語)

Kenjоugo on nöyrä muoto. Puhuja viittaa sillä itseensä ja lähipiiriinsä vaatimattomasti ja alentavasti, varsinkin korkeassa asemassa olevien henkilöiden kanssa puhuttaessa. Sitä ei missään nimessä tule käyttää muista ihmisistä.

Laskusanat

Yksi japanin kielen merkillisimmistä seikoista lienee se, ettei mitään voida laskea pelkästään lukusanoilla, vaan niiden lisäksi pitää sisällyttää tiettyjä määrittäviä sanoja. Suomeksi voimme todeta pihalla olevan ”kaksi koiraa”, mutta japaniksi sama ajatus ilmaistaan ”koira-kaksi-pieni eläin” (犬二匹; inu nihiki), jossa hiki määrittää sanaa ”koira”. Tällaisia määritesanoja kutsutaan laskusanoiksi (助数詞; josūshi). Periaatteessa kaikille laskettavissa oleville asioille löytyy oma laskusanansa – aiemmin mainittu pienten eläinten hiki (匹), isojen eläinten tō (頭), ihmisten nin (人), pitkien ja ohuiden esineiden hon (本), mekaanisten laitteiden ja kulkuneuvojen dai (台) sekä monia muita. Yleispätevää laskusanaa tsu (つ) voidaan käyttää, jos laskettavaa asiaa ei tiedetä tai sillä ei ole merkitystä. Käytännössä se siis tarkoittaa ”asiaa” yleisesti. 

Keisarillinen aikakausi

Gregoriaanisen kalenterin lisäksi Japanilla on oma, keisarilliseen hallintokauteen perustuva kalenterijärjestelmänsä. Nykykäytännön mukaan kauden nimi (年号; nengō) vaihtuu uuden keisarin noustessa valtaan, tyypillisesti edellisen kuoleman johdosta. Keisari Akihiton kohdalla tehtiin poikkeus vuonna 2019, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1817, kun hän luopui vallasta terveyssyistä ja hänen pojastaan Naruhitosta tuli hänen seuraajansa. Samalla myös aikakauden nimi vaihtui Heisei-kaudesta (平成) Reiwa-kauteen (令和), joka otettiin käyttöön 1. toukokuuta 2019. Vuosi 2021 on näin ollen Reiwa-kauden kolmas vuosi.

Kirjoittaja: Makke Amé, Helsingin kielilukion ylioppilas

Kesäolympialaisten lajit: suomi–englanti-sanasto

22.7.2021 by Delingua

Delingualaiset ovat kovia penkkiurheilemaan lajista riippumatta, mutta viime vuonna penkkiurheilukesä jäi hyvin lyhyeksi, kun suuria urheilutapahtumia siirrettiin vuodella eteenpäin. Tänä kesänä saamme sen sijaan nauttia urheilun huumasta täysillä. Ensin kannustimme Huuhkajia jalkapallon EM-kisoissa ja valvoimme yömyöhään jännittäviä jatkopelejä seuraten. Delingualaisten kesken oli myös leikkimielinen vedonlyönti alkusarjan peleistä. Voitto taisi tällä kertaa tulla ennemmin tuurilla kuin tiedolla. 😉

Nyt on Tokion kesäolympialaisten vuoro, ja sielläkin yhtenä lajina on jalkapallo. Vaikka olympialaiset urheillaankin ilman yleisöä, seurataan eri lajeja kuitenkin television välityksellä varmasti ympäri maailmaa, myös delingualaisten kotisohvilla. Virittäydytään siis olympiatunnelmaan!

Lajeja laidasta laitaan

Olympialaisten historia alkaa antiikin Kreikasta vuodesta 776 eaa., ja ensimmäiset nykyaikaiset kesäolympialaiset järjestettiin Ateenassa vuonna 1896. Ensimmäisistä kisoista asti mukana on ollut viisi lajia: miekkailu, uinti, voimistelu, pyöräily ja yleisurheilu. Olympialajit vaihtelevat hieman vuosittain, tänä vuonna ohjelmaan kuuluu 46 lajia, joista 12 lajissa on suomalaisedustusta. Tämän lisäksi lajien sisällä on eri lajeja ja suoritustapoja, esimerkiksi yleisurheilun ja uinnin eri lajit sekä joukkue- ja yksilökilpailut. Kaiken kaikkiaan lajeja on siis hirmuinen määrä.

Vuosien varrella osa lajeista, kuten poolo, köydenveto ja haavipallo, ovat tippuneet pois olympialaisten ohjelmasta ja tilalle on tullut uusia lajeja, esimerkiksi BMX-pyöräily, avovesiuinti ja trampoliinivoimistelu. Tänä vuonna olympiamitalista kilpaillaan “perinteisten lajien” lisäksi myös vaikkapa surffauksessa sekä soft- ja baseballissa. Onpa kesäkisojen ohjelmassa mukana ollut joskus myös jääkiekko ja taitoluistelu, jotka nähdään nykyään kuitenkin talviolympialaisissa. Kaikki olympialajit löydät täältä.

Viralliset kielet

Olympialaisissa on aina vähintään kaksi virallista kieltä: englanti ja ranska. Näiden lisäksi isäntämaan virallinen kieli on myös olympialaisten virallinen kieli. Jos maassa on enemmän kuin yksi virallinen kieli, kuten Suomessa, on olympialaisissa useita virallisia kieliä.

Tänä vuonna siis englanti, ranska ja japani ovat olympialaisten viralliset kielet. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kuulutukset, kyltit ja viralliset dokumentit tulisi olla kaikilla näillä kielillä. Tämä taas tarkoittaa sitä, että olympialaisiin osallistuu urheilijoiden lisäksi myös joukko kääntäjiä ja tulkkeja. Sitä ei aina tule ajatelleeksi, missä kaikkialla kielialan asiantuntijoita tarvitaankaan.

Suomi–englanti-sanasto

Jos kaikki kesäolympialaisten lajit eivät ole tuttuja, oheisen sanaston avulla voit tutustua tämän vuoden lajeihin suomeksi ja englanniksi. Ekstrahaasteen saat, jos opettelet kaikki lajit myös japaniksi. Japani–englanti-sanastoon pääset täältä.

Pienyrittäjän kansainvälinen verkkokauppa

13.7.2021 by Katja Virtanen

Suomen yrityksistä pieniä eli alle 10 työntekijän yrityksiä on peräti 93 %. Näitä yrityksiä on koronapandemian myötä kuollut Suomessa enemmän kuin potilaita. Koska pandemia ei ota täysin talttuakseen, montaa yritystä uhkaa edelleen konkurssi. Jos vielä ei ole liian myöhäistä, hädässä saattaa auttaa kansainvälinen verkkokauppa. Parhaiten pandemian kourissa ovat nimittäin selvinneet ne pienyritykset, joilla on ollut jo ennestään toimiva verkkokauppa markkinointikanavineen.

Kaikilla pienyrityksillä verkkokaupalle ei ollut ennen koronaa juurikaan tarvetta. Yksi näistä pienyrittäjistä on korusuunnittelija Carina Blomqvist, joka päätyi uusimaan verkkosivustonsa ja perustamaan uuden verkkokaupan vasta syksyllä 2020. Vuoden kultasepäksi 2012 valitun Blomqvistin naisellisen koristeellisia koruja myydään useissa kultasepänliikkeissä, ja hän suunnittelee koruja myös muille. Sen sijaan hänen omaa nimeään kantavalle korumerkille oli tarve saada uusi kansainvälisestikin toimiva verkkokauppa.

Verkkokaupan suunnittelu

Verkkokaupan perustaminen on teknisesti helppoa, mutta menestyminen vaatii jo työtä. Työ helpottuu huomattavasti, kun perusasiat, kuten alustan valinta, monikielisyyttä tukevat ominaisuudet, logistiikka ja asiakkaiden löytäminen eli markkinointi, on suunniteltu hyvin.

Luovana ihmisenä Carina Blomqvist luotti teknisissä asioissa digitoimiston apuun. Uusi WordPress-sivusto toteutettiin verkkokauppaominaisuuksilla eli käytännössä alustaksi valikoitui maailman suosituin verkkokauppa-alusta WooCommerce. WordPressin valintaa tuki ajatus siitä, että suositulle alustalle on helppo lisätä erilaisia lisäosia ja vaativampiakin ratkaisuja myöhemmässä vaiheessa sekä löytää ammattilaisten apua. Carina osti sivuston avaimet käteen -periaatteella ja osallistui kehitykseen lähinnä kertomalla kehittäjälle tarpeensa. Sivustoon lisättiin käännökset WPML-lisäosan ja Delinguan käännösjärjestelmän välisellä integraatiolla.

Maailmalle – mutta minne?

Suunnitteluvaiheessa kannattaa kartoittaa, missä päin maailmaa omille tuotteille on eniten kysyntää. Fiiliksen ja arvausten sijaan voi esimerkiksi selvittää, mitä tuotteita milläkin markkinalla etsitään, mitä hakusanoja siellä käytetään ja millainen kilpailu alueella vallitsee. Verkkokaupan kielet päätetään vasta sen jälkeen, kun kohdemarkkinat ovat selvillä. Kielellä on todellakin väliä joissain maailman kolkissa.

Carina Blomqvistilla ei ollut mielessään erityistä markkina-aluetta. Siksi sivusto ja verkkokauppa käännettiin ainoastaan englanniksi, joka on kuitenkin internetin käytetyin kieli. ”Englannin avulla sivustolle päätyvillä vieraskielisillä on mahdollisuus saada tietoa koruista sekä minusta suunnittelijana. Myös ostosten tekeminen pelkästään suomenkielisillä sivuilla voisi olla vaikeaa,” Carina Blomqvist kertoo.

Tarinan ja vastuullisuuden merkitys

Verkkokaupan yhteydessä ei saa missään nimessä aliarvioida sisältöjen merkitystä ja tarinan kerronnan voimaa. On nimittäin tosiasia, että ihmiset eivät osta tuotteita, vaan tarinoita tuotteiden takana. Pienyrittäjillä jos kenellä on hienoja tarinoita kerrottavanaan. Omaa tarinaa ja brändiä kannattaakin tuoda verkkokaupassa rohkeasti esiin.

Suomalaisuuteen yhdistetään usein hyvä laatu, kestävyys ja luonnonläheisyys, jotka ovat osa tarinaa. Näitä ominaisuuksia on hyvä tuoda esille eri tavoin. Carina Blomqvistin verkkosivuilla yksittäisiä verkkokaupan tuotetietoja suuremmassa roolissa ovat suunnittelijan esittely, portfolio tunnetuimmista koruista sekä englanniksi tekstitetyt fiilisvideot ja Instagram-kuvat korujen maailmasta.

Miten asiakkaat löytävät verkkokauppasi?

Niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin verkkokaupassa pätee sama totuus: Kauppa ei käy, elleivät ihmiset löydä verkkokauppaasi. Asiakashankintaa varten taas on tiedettävä, mitä ja kenelle myy, jotta markkinointikanavat osaa valita oikein.

Sen lisäksi, että sivusto on lokalisoitu ammattimaisesti oikealle kielelle, täytyy sitä markkinoida. Valitettavasti pelkkä hakukoneoptimointi ei riitä, sillä varsinkin englanniksi kilpailu on todella kovaa. Siksi on entistäkin tärkeämpää luoda vetoava brändi-imago ja kohdentaa markkinointi oikealle kohderyhmälle.

Kuten monien muidenkin suunnittelijoiden, myös Carina Blomqvistin tärkein markkinointikanava on Instagram. Sopivilla, lokalisoiduilla aihetunnisteilla myös potentiaaliset ulkomaiset asiakkaat löytävät Carinan korut Instagramin kautta. Carina kuitenkin myöntää, että verkkokauppaa pitäisi markkinoida vielä enemmän. ”Siinä minulla on vielä oppimista.”