Ketterä kehitys, DevOps, jatkuva integraatio ja jatkuva toimitus ovat ohjelmistotuotannon nykypäivää. Kuten nimistä voi päätellä, olennainen osa näitä menetelmiä on jatkuvuus: tuotantoprosessi ei ole pitkä matka kohti yhtä maalia. Sen sijaan kehitystyössä tavoitellaan pieniä ja isoja osamaaleja, joihin pyritään tasaiseen tahtiin esimerkiksi kahden viikon sprinteissä. Tarkoitus on mahdollisimman joustavasti tuottaa toimivaa koodia ja uusia versioita tuotteesta.
Aiemmin oli tavallista, että perinteistä vesiputousmallin ohjelmistokehitystä seurannut lokalisointi toteutettiin lopussa kertaponnistuksena. Tässä vaiheessa tuote oli koko lailla valmis ja lokalisoitavaa oli paljon – lisäksi kiire oli yleensä melkoinen muiden vaiheiden venyttyä. Lokalisointi myös siirsi muuten valmiin tuotteen julkaisua aina vain kauemmaksi tulevaisuuteen. Periaatteessa oli toki mahdollista julkaista englanninkielinen versio ensin ja muut myöhemmin, mutta siinä tavassa oli omat selkeät ongelmansa.
Ketterän kehityksen ja DevOpsin maailmaan tällainen isoihin paloihin perustuva lokalisointiajattelu istuu huonosti. Vesiputousmallisella lokalisoinnilla on toki edelleen paikkansa, sillä eteen voi hyvin tulla tilanteita, joissa kaikki kannattaa tehdä kerralla. Jatkuvasti päivittyvä ja tiheästi julkaistava koodi tarvitsee kuitenkin kumppanikseen jatkuvaa lokalisointia.
Mitä jatkuva lokalisointi on ja miksi se kannattaa?
Jatkuva lokalisointi koostuu oikeastaan samantapaisista elementeistä kuin jatkuva kehitystyökin: oikeanlaisilla rutiineilla ja mahdollisuuksien mukaan automatisoiduilla työvaiheilla terästetystä lokalisoinnista tulee pienempien pakettien käännöstyötä, joka pyörii koko ajan jatkuvana virtana. Tehokkaiden työtapojen ansiosta erien määrää ei tarvitse rajoittaa eikä käännettäviä asioita kerätä isoihin yksittäisiin eriin.
Tässä kolme hyvää syytä käyttää ohjelmistokehityksessä jatkuvaa lokalisointia:
1. Samanaikainen julkaisu:
On aina hyvä asia, jos tuote tai sen päivitys saadaan joka paikassa samaan aikaan markkinoille.
2. Lyhyempi ”lokalisointiviive”:
Kun tuote on muutoin valmis kaupalliseen julkaisuun, on hyvä, jos lokalisoinnista on jäljellä vain pieni osa kokonaisen paketin sijaan.
3. Nopea reagointi:
Kun lokalisoidaan pieniä eriä jatkuvasti, myös mahdolliset ongelmat voivat löytyä aiemmin, olivat ne sitten teknisiä tai käyttökokemukseen liittyviä.
Jatkuvan lokalisoinnin edellytykset
Perinteiset lokalisointityönkulut eivät usein suoraan taivu jatkuvaan lokalisointiin. Monissa organisaatioissa lokalisointi saattaa kulkea jopa samoja väyliä kuin markkinointitekstien käännökset, jolloin näkökulma ja tarpeet ovat erilaiset. Muutama suurempi kokonaisuus on hyvä virittää kuntoon, jotta lokalisointi voi olla aidosti jatkuvaa.
Soveltuvat työkalut
Kun lokalisoidaan pienissä erissä, ei eriin saa liittyä suurta hallinnointivaivaa missään kohdassa. Käännöserien raskas hallinnointi tekisi jatkuvasta lokalisoinnista liian työlästä ja samalla myös kallista. Kevyt hallinnointi ulottuu aina kääntäjään asti, sillä työn pitää olla kannattavaa ja ketterää myös hänen kohdallaan. Kehitystyöhön käytettävien järjestelmien ja käännösympäristön pitää keskustella keskenään joko suoraan tai jonkin integraatioalustan kautta, jolloin tekstit saadaan nopeasti toimitettua lokalisoitaviksi ja myös tuotua takaisin käännettyinä. Tällaiseen työnkulkuun eivät sovi kopioinnit ja liittämiset erilaisiin tiedostomuotoihin tai monimutkaiset konversiot. Hyvät lokalisointityökalut tukevat suoraan samoja tiedostomuotoja, joita kehitysympäristöissä käytetään.
Kielipalvelukumppanisi auttaa löytämään oikeat tavat yhdistää kehityksen ja lokalisoinnin järjestelmät toisiinsa.
Tehokas viestintä
Nopeatahtinen lokalisointi edellyttää tehokkaita viestintäkanavia, joissa kysymykset ja selvennykset eivät jää jumiin kääntäjän ja kehittäjän välissä oleviin portaisiin vaan tulevat käsitellyiksi nopeasti.
Lokalisoinnista kaikkien asia
Jotta nopeassa aikataulussa tehty lokalisointi ei tuottaisi huonolaatuisia käännöksiä, pitää se ottaa huomioon alusta loppuun. Kehittäjien (tai muiden lokalisointiin menevää sisältöä tuottavien) pitää huomioida jo kirjoitusvaiheessa se, että teksti on tarkoitus lokalisoida muille kielille. Tämä on hyvä huomioida sekä tekniseltä kannalta että tekstien sisältöjen osalta. Muutama internationalisointivinkki löytyy täältä. Erityisen tärkeää uusien ominaisuuksien kohdalla on kontekstin antaminen kääntäjälle. Kun stringien mukana on riittävästi kontekstitietoa esimerkiksi ruutukaappausten tai kuvausten muodossa, käännös osuu todennäköisemmin oikeaan.
Ketjun toisessa päässä kääntäjän pitää puolestaan hallita ohjelmistojen lokalisointi, eli tuntea softastringien rakennetta ja käsittelyä sekä luonnollisesti myös ymmärtää, mitä kyseinen ohjelmisto tekee.
Kielipalvelukumppanin tehtävä on valita työlle oikea tekijä ja tukea kääntäjän työtä. Kumppani on myös kääntäjän ääni kehitystiimin suuntaan. Varsinkaan monikielisissä projekteissa ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi palaveerata kymmenien kääntäjien voimin kehitystiimin kanssa. Lisäksi asiantunteva kielipalvelukumppani tuo joustavuutta, eikä käännössykli pääse katkeamaan luottokääntäjän lomaan.
Pitääkö lokalisoinnin aina tapahtua kehitystyön nopeudella?
Lyhyt vastaus: ei. Joskus vähempikin riittää ja tämä kannattaa myös tunnustaa itselleen. Omat ja omien loppuasiakkaiden tarpeet kannattaa siis käydä huolellisesti läpi: Onko julkaisuprosessilleni hyötyä siitä, että käännökset valmistuvat jatkuvasti nopealla syötöllä? Pystynkö varmistumaan lokalisoitujen versioiden toimivuudesta ja laadusta riittävästi? Älä siis syöksy jatkuvan lokalisoinnin maailmaan vain siksi, että se kuulostaa hyvältä, vaan mieti, mitä hyötyä siitä on juuri sinulle. Kielipalvelukumppanisi on mielellään mukana pohtimassa ja antamassa oman suosituksensa!
