Suomessa on puhuttu ruotsia jo useita vuosisatoja, ja vuosien saatossa se on muotoutunut omaksi variantikseen, suomenruotsiksi. Suomenruotsia puhutaan erityisesti Pohjanmaan rannikolla, Ahvenanmaalla, Turun saaristossa sekä Uudellamaalla. Suomenruotsi eroaa ruotsinruotsista pääasiassa ääntämisessä, mutta suomenruotsissa on myös jonkin verran omia sanoja ja ilmauksia. Toisinaan herääkin keskustelu, että suomenruotsia pitäisi tarkastella omana kielenään. Kuitenkin ymmärrys suomenruotsin ja ruotsinruotsin välillä on säilynyt, joten suomenruotsia ei luokitella omaksi kielekseen vaan yhdeksi ruotsin variantiksi. Suomenruotsalaisen kielenhuollon tavoitteena onkin, että Suomessa puhuttava ruotsi pysyy osana ruotsin yleiskieltä.
Ääntämys
Suurin ero suomenruotsin ja ruotsinruotsin välillä on ääntämys. Jo parin sanan keskustelun jälkeen voi päätellä, puhuuko henkilö suomenruotsia vai ruotsinruotsia. Suomenruotsin ääntäminen on hyvin lähellä suomea, kun taas ruotsinruotsi on huomattavasti melodisempaa. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei ruotsinruotsi kuulosta samalta joka puolella Ruotsia ja myös suomenruotsin sisällä on paljon eri murteita.
Yksi selvä äänne-ero on se, että suomenruotsissa yleensä äännetään kaikki kirjaimet ja ruotsinruotsissa äänteet sulautuvat yhteen. Tämän huomaa hyvin esimerkiksi sanassa djur=eläin. Suomenruotsissa se lausutaan [dju:r] ja ruotsinruotsissa [ju:r].
Lauserakenteet
Suomen kieli myös vaikuttaa suomenruotsin lauserakenteeseen, vaikka kielioppi onkin lähes identtinen. Suomen kielen vaikutuksen näkee hyvin esimerkiksi prepositioissa. Koska prepositioita ei käytetä suomen kielessä vaan suomeksi sama ilmaistaan sijamuodoilla, saattavat prepositiot aiheuttaa joskus hankaluuksia, erityisesti kaksikielisillä suomenruotsalaisilla.
Esimerkiksi ruotsin från ilmaisee suomeksi -sta ja -stä päätettä ja ruotsin i viittaa usein suomen -ssa ja -ssä päätteeseen. Niinpä suomeksi sanotaan ostaa kaupasta, mutta se ei käänny ruotsiksi köpa från en affär vaan köpa på en affär. Osa vääristä ilmauksista on kuitenkin hyväksyttyjä suomenruotsissa. Esimerkiksi vahingossa on ruotsinruotsiksi av misstag, mutta suomenruotsissa hyväksytään myös i misstag.
Finlandismit
Finlandismit ovat sanoja ja ilmauksia, joita käytetään vain suomenruotsissa. Finlandismit kuvaavat suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria, eikä vastinetta välttämättä ole ruotsinruotsiksi. Sanoja, joita ei löydy ollenkaan ruotsin yleiskielestä, ovat esimerkiksi samkommun=kuntayhtymä, abiturient=abiturientti ja medborgarinstitut= kansalaisopisto. Usein tekstin tunnistaa suomenruotsiksi juuri finlandismeista. Taulukosta voit tutustua muihin finlandismeihin, joille taas löytyy vastine ruotsinruotsista. Finlandismit eivät kuitenkaan tarkoita, ettei ruotsinruotsin vastineita voisi käyttää suomenruotsissa.
