Tekstitys on puhuttua dialogia vastaava teksti. Se on ääni- tai videotallenteen litterointia, jossa puhuttu kieli näytetään sanoina näytöllä.
Tekstitys on erinomainen työkalu, jonka ansiosta tallennetun mediasisällön käyttö on katsojille helpompaa erilaisissa tilanteissa. Tiedetään esimerkiksi hyvin, että monet katselevat videoita internetissä ilman ääntä. He lukevat tekstin laitteeltaan, koska eivät halua häiritä muita tai koska heidän kuulonsa on heikentynyt.
Itse asiassa yli 100 empiiristä tutkimusta on osoittanut, että videon tekstitys parantaa sen ymmärtämistä, huomioarvoa ja muistamista. Tekstityksestä on hyötyä etenkin, kun katsellaan videoita muulla kuin omalla äidinkielellä. Siitä on hyötyä myös lukemaan opetteleville lapsille tai aikuisille, sekä kuuroille ja kuulovammaisille. (Gernsbacher, 2015)
Puhutuista sanoista ja/tai näytöllä näkyvistä kuvista tai otsikoista voidaan tehdä litterointi alkuperäisellä kielellä. Sen pohjalta laaditaan sitten lokalisointi (käännös), jonka avulla voidaan tavoittaa monet muutkin yleisöt kansainvälisillä markkinoilla.
Litterointi voitaisiin luoda yhtenäisenä tekstinä kirjallisen proosan tapaan, mutta oikean tekstin yhdistämiseksi oikeaan kuvaan vaaditaan koordinoitu aikakoodi. Tällöin litterointi muuttuu paljon monimutkaisemmaksi, ja siihen vaaditaan ammattimaisia ohjelmistoja ja palveluita.
Kun ajatellaan video- ja äänisisällön erilaisia potentiaalisia kuluttajia, voidaan käyttää tekstitystä tai kuvailevaa tekstitystä, joiden välillä on pieniä mutta tärkeitä eroja.
Tekstityksen ja kuvailevan tekstityksen samankaltaisuudet
Molemmat ovat tekstitiedostoja, joihin liittyy aikakoodi median kanssa synkronointia varten. Yleisin tiedostomuoto on SRT.
Teksti sisältää vähintään puhutun sisällön litteroinnin. Teksti voi sisältää myös näyttötekstejä myöhempää käännöstä (lokalisointia) varten.
Tekstityksen ja kuvailevan tekstityksen erot
Tavallinen tekstitys sisältää yleensä vain video- tai äänitallenteessa puhutun sisällön litteroinnin. Tämä sisältö käännetään usein eri kielille.
Kuvaileva tekstitys voi sisältää muitakin elementtejä, jotka kuvaavat ääniä ja musiikkia (kuulovammaisille), ja katsoja voi itse valita, haluaako tekstit näkyviin vai ei (ns. closed captions). Tietysti myös kuvaileva tekstitys voidaan kääntää.
Tekstityksen ja kuvailevan tekstityksen määrittämisessä on monia yksityiskohtaisempia eroja ja vaihtoehtoja. Näistä eroista saa lisätietoja monista lähteistä.
Tekstityksen tai kuvailevan tekstityksen tilaamisessa huomioon otettavia asioita
Onko sisällössä näytöllä olevaa tekstiä, joka on sisällytettävä litterointiin käännöstä varten?
Voivatko tekstitykset peittää näytöllä olevia tekstejä (kuten puhujien nimet ja tittelit)? Tässä tapauksessa voidaan tarvita toinen vaihe, jossa määritetään tekstien sijoittaminen näytölle.
Pitäisikö litterointiin sisällyttää tietoa muista äänistä (kuten musiikista) kuulovammaisille katsojille?
Tekstitys ja kuvaileva tekstitys ovat erinomainen tapa lisätä mediasisältösi arvoa. Niiden avulla sisältö voi tavoittaa paljon laajemman yleisön. Tekstityksen käyttö voi myös parantaa sisällön omaksumista, vaikka katsojat ymmärtäisivätkin alkuperäistä kieltä, sillä monet oppivat helpommin visuaalisesti kuin kuuntelemalla.
Artikkelin alkuperäinen julkaisija: LanguageWire (John Jones)
