Tulkki Annica Törmä tietää tässä vaiheessa melkein kaiken koronapandemiasta. Hän simultaanitulkkaa koronaa koskevia tiedotustilaisuuksia – usein tietämättä etukäteen, mistä on tarkalleen kyse.
Törmä on simultaanitulkannut hallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuuksia jo yli vuoden verran. Kulunut vuosi on ollut sellainen, jota hän ei varmasti unohda koskaan.
– Minuun otettiin yhteyttä 19. maaliskuuta ja kysyttiin, olisinko käytettävissä tulkiksi. Ensimmäinen ajatukseni oli, että tämä hoituu varmaan Helsingistä. Tilanne tuntui vähän turhan jännittävältä, kertoo Törmä, joka on työskennellyt tulkkina 1990-luvulta lähtien.
Ensimmäinen tulkattu tiedotustilaisuus oli pidetty vain kaksi päivää aiemmin 17.3.2020.
Nopeita käänteitä ja stressaavia tilanteita
Viime keväänä ja kesänä tiedotustilaisuudet vielä hakivat muotoaan. Joskus niitä järjestettiin kaksi saman päivän aikana, toisinaan taas myöhään illalla, ja joskus tilaisuudet viivästyivät monta tuntia. Tulkit olivat jatkuvasti valmiustilassa.
– Kerran sain puhelun, että tiedotustilaisuus on juuri alkamassa. Ei auttanut muu kuin hypätä autoon ja ajaa Ylen studiolle Palosaareen.
Sellaisilla kerroilla ei ollut mitään mahdollisuutta valmistautua. Törmä joutui luottamaan ammattitaitoonsa, joka hänellä on jo selkäytimessä.
Ei itse asiassa ole montaakaan kertaa, jolloin Törmä olisi päässyt valmistautumaan ennen tiedotustilaisuuksia. Tavallisissa tulkkaustoimeksiannoissa hän saa usein osan materiaalista etukäteen ja voi perehtyä aiheeseen ja terminologiaan. Tämä ei kuitenkaan päde hallituksen ja THL:n tiedotustilaisuuksiin. Parhaassa tapauksessa Törmä saa tietää aiheen tai nähdä tiedotustiedotteen luonnoksen 10–20 minuuttia ennen lähetyksen alkua.
– Alussa revin hiuksiani, mutta vuoden mittaan stressinsietokyky on kasvanut.
Törmä valmistautuu sen sijaan lukemalla ja kuuntelemalla uutisia jatkuvasti.
– Tulkkaaminen sujuu varmemmin, kun aihe on tuttu.
Etätulkkausta Ylen studioilta
Törmä tulkkaa useimmiten Ylen studiolta Vaasasta. Studio rakennettiin pääsiäisen jälkeen viime vuonna, ja sen ansiosta yksi tulkeista voi työskennellä Ylen studiolla Helsingissä ja toinen Vaasassa. Aikaisemmin tulkit olivat aina samassa paikassa.
– Tällaista ei ole tehty koskaan ennen. Ratkaisu on herättänyt kiinnostusta Euroopan komissiossa asti. Yle ei kuitenkaan tainnut ymmärtää kehittäneensä jotain ainutlaatuista.
Simultaanitulkkina työskentely on yksinkertaistettuna sanotun kuuntelemista, sen ymmärtämistä, kääntämistä pään sisällä sekä ilmaisemista ymmärrettävästi ja oikein. Mieluiten vielä niin, että ihmiset jaksavat kuunnella. Kaikki tämä tapahtuu 2–3 sekunnin viiveellä.
– Parasta on tulkata henkilöä, joka puhuu vapaasti ja hyvin jäsennellysti ilman kiilalauseita ja irrallisia lisäyksiä.
Haastavia tulkattavia ovat puhujat, jotka lukevat nopeasti suoraan paperista tai ruudulta. Vielä vaikeammaksi tehtävä muuttuu, jos on kyse monimutkaisista asioista tai lakiteksteistä.
Tulkkeja on aina kaksi, ja he vuorottelevat tulkkausvuoroja. Tulkki ei tavallisesti selviä kokonaisen tilaisuuden simultaanitulkkauksesta yksinään, oli se sitten tunnin tai kokonaisen päivän pituinen.
– Yleensä tulkataan 20 minuuttia, minkä jälkeen vuoro vaihtuu. Hallituksen ja THL:n tiedotustilaisuuksissa meillä on tapana tulkata noin yksi puheenvuoro kerrallaan.
Työtä vaikeuttaa sekin, että kasvomaski peittää puolet tulkattavien kasvoista. Suun liikkeiden näkeminen on nimittäin tärkeää. Se voi ratkaista, ymmärtääkö tulkki sanotun vai ei.
Koronaterminologiaa
Kuluneen vuoden aikana Annica Törmä on saanut opetella monta uutta sanaa, joita hän ei ole ennen tarvinnut. Ilmaantuvuus, r-luku ja Huoltovarmuuskeskus ovat sanoja, jotka eivät kuuluneet hänen sanavarastoonsa aikaisemmin. Lisäksi haastetta ovat aiheuttaneet tiedotustilaisuuksien erilaiset painotukset.
– Niissä on käsitelty muun muassa epidemiologiaa, rokotuksia, valtiontaloutta, rajoituksia ja rajanylityksiä.
Annica Törmä ja hänen kollegansa ovat myös päässeet ensimmäisinä kääntämään kokonaan uusia sanoja ja käsitteitä ruotsiksi. Törmä mainitsee esimerkkinä sen kerran, kun hybridistrategian eri tasot esiteltiin. Silloin oli keksittävä nopeasti ruotsinkielinen käännös.
– Usein tuloksena on suora käännös suomesta.
Kotimaisten kielten keskuksella on vasta jälkikäteen aikaa pohtia, mikä olisi oikea ruotsinkielinen sana käytettäväksi.
Joskus sattuu tietenkin virheitä tai tulkki joutuu jättämään lauseen väliin.
– Silloin minulla on tapana ajatella, että mekin olemme vain ihmisiä.
”Artikkeli perustuu 7.4.2021 Vasabladetissa julkaistuun ruotsinkieliseen haastatteluun.”
