Kielitaidon arviointia on monenlaista. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan ja kielitaitoaan koko ajan sen perusteella, millaista palautetta hän saa muilta opiskelijoilta ja opettajalta. Pienet välitestit ja loppukoe antavat suuntaa omalle oppimiselle ja kertovat opiskelijalle, mitä hän on jo omaksunut ja mikä vaatii lisää harjoitusta. Opettaja arvioi opiskelijoita koko ajan ja saa siten arvokasta tietoa siitä, mitä opiskelijat ovat jo oppineet ja mitä he vielä tarvitsevat.
Arvioinnin tarkoitus on tukea oppimista, ja sen tulisi olla jokaisella oppitunnilla läsnä. Arviointi ei siis suinkaan ole oppimisprosessin päätepiste, vaan tärkeä osa oppimis- ja opetusprosessia. Kaiken arvioinnin lähtökohtana on näkemys siitä, mitä arvioidaan ja mitä johtopäätöksiä tulosten pohjalta on tarkoitus tehdä.
Mikä EVK?
Delingua soveltaa kielitaidon arviointiin eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoja. EVK on Euroopan neuvoston kehittämä kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleiseurooppalainen kehys, joka määrittelee ja kuvaa kielitaidon kuutta taitotasoa peruskäyttäjätasolta taitavan kielenkäyttäjän tasolle asteikolla A1–C2. Viitekehys toimii sekä opiskelijan itsearviointivälineenä että Euroopan maiden yhteisenä perustana kielten opinto-ohjelmien, oppimateriaalien ja opetuksen suunnittelussa.
Kielitaito koostuu eri osa-alueista, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Kieltä tuotetaan itse puhumalla ja kirjoittamalla. Tekstejä lukiessa ja keskustellessa toisten kanssa tarvitaan tekstin ja puheen ymmärtämisen taitoja. Sekä tuottamistaitojen että ymmärtämistaitojen tueksi kielenoppija tarvitsee tietoa kielen rakenteesta ja sanastosta.
Kaikki kielitaidon osa-alueet ovat tasavertaisia ja yhtä arvokkaita, ja niitä tulee arvioida tasapuolisesti. On myös tärkeää muistaa, että vaikka opettajalla on käytössään erilaisia arvioinnin apuvälineitä, hänen on silti luotava itse oma arviointitapansa. Jos opettajan kädet sidotaan liian tiukasti, arviointi ei toimi toivotulla tavalla.
Täyden kympin suoritus
Kyky käyttää kieltä tilanteeseen sopivalla tavalla – ja sitä kautta saavuttaa itselle asetettuja päämääriä – on tärkeä osa kielitaitoa. Opiskelijoiden tavoitteet voivat vaihdella vieraskielisestä small talkista ammatillisen erikoissanaston hallintaan. Arviointi tukee opiskelijaa tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisessa.
Kieli on ensisijaisesti viestintäväline, ja yksinkertaisimmillaan viestinnän onnistumista voidaan mitata sillä, onko sanoma mennyt perille sellaisena kuin lähettäjä on sen tarkoittanut. Tällöin ä:n pisteillä tai verbin oikeaoppisella taivutuksella ei ole suurta merkitystä. Arviointi tukee oppimista parhaiten, kun opiskelija saa sen perusteella palautetta. Oppimista tukevan arvioinnin tarkoitus on osoittaa kielitaidon laatu ja vahvuudet, ei määrää tai puutteita.
Hyvä arviointi on kannustava, monipuolinen ja luotettava. Myös arviointitehtävien autenttisuus eli se, vaatiiko tehtävistä suoriutuminen tosielämän kielenkäyttötaitoja, on otettava huomioon. Tärkeää on myös se, että arvioija kerää opiskelijasta tietoa arviointia varten. Arvioinnin täytyy perustua monipuoliseen näyttöön ja erilaisiin oppimistilanteisiin. Yhtä tärkeää on se, että opettaja miettii etukäteen, mitä palaute herättää opiskelijassa. Hyvä palaute rohkaisee ponnistelemaan eteenpäin.
Kaipaatko apua kielitaitosi kehittämiseen? Tutustu koulutuspalveluihimme tai ota yhteyttä, niin räätälöimme juuri sinulle sopivan koulutuskokonaisuuden.
