Kielellä ja viestinnällä on kriiseissä merkittävä rooli. Kriisiviestinnässä on äärimmäisen tärkeää, että tietoa on saatavilla kaikkien kohderyhmien omalla äidinkielellä, jotta tärkeät viestit tulevat varmasti ymmärretyksi oikein. Kuluvana keväänä maailmaa ravistellut koronavirus on tuonut mukanaan valtavan määrän viestittävää. Hallitukset, organisaatiot, työpaikat ja koulut joutuvat pohtimaan, kuinka viestiä tilanteessa, joka koskee aivan kaikkien turvallisuutta. Huhtikuussa etänä pidetyssä kansainvälisessä #LocFromHome-konferenssissa sivuttiin myös koronaviruksen aiheuttamaa tiedotustulvaa. Kääntäjät ilman rajoja -järjestön Head of Language Services Stella Paris kertoi konferenssissa järjestön toiminnasta kriisin ytimessä. Tammikuusta alkaen järjestö on kääntänyt jo yli 1 700 000 sanaa liittyen COVID-19-pandemiaan 95 eri kielille. Eniten käännöksiä on tehty ranskan, arabian ja espanjan kielille.
Infodemiaa vastaan
Juuri nyt on äärimmäisen tärkeää, että saatavilla on luotettavaa ja faktoihin perustuvaa tietoa eri kielillä ja eri muodoissa, jotta tieto saavuttaa jokaisen. Tämän totesi myös Paris konferenssiesityksenä aluksi. Terveyden ei tulisi olla kielimuurista kiinni. Sen lisäksi, että kriisitiedote on luettavissa tietyllä kielellä, täytyy myös ottaa huomioon, onko tarpeen välittää viestiä myös äänen avulla. Paris muistutti, että on tarkasteltava, kuinka monta kieltä alueella puhutaan, mutta myös kuinka suuri osa väestöstä on lukutaitoista eli riittääkö siis pelkkä kirjallinen info. Paris otti esityksessään esimerkiksi Bangladeshin, jossa on käytössä 45 eri kieltä ja lukutaitoisia on naisista 71 % ja miehistä 77 %. Tällöin tulisi siis harkita tiedon levittämistä myös äänen tai videon avulla.
Koska koronavirus on uusi eikä sen käyttäytymisestä ollut vielä täysin varmaa, tieteellisesti todennettua tietoa saatavilla, huhut ovat kiertäneet valtavaa vauhtia. Viruksesta on saatu uutta tietoa hiljalleen sen edetessä. Valitettavasti verkossa leviävät eniten ne huhut, jotka herättävät paljon tunteita ja joista saa hyviä otsikoita. Paris lainasi myös tohtori Tedros Adhanom Ghebreyesusia, Maailman terveysjärjestön johtajaa, joka totesi, että he eivät taistele vain pandemiaa vaan myös infodemiaa vastaan. Myös YK on todennut, että puuttumalla infodemiaan voidaan auttaa myös ratkaisun löytämistä itse virukseen. Verkossa leviää etenkin viruksen hoitoon tai parantamiseen liittyviä huhuja. Lisäksi erilaiset salaliittoteoriat viruksen alkuperästä ovat saaneet huhumyllyn pyörimään.
Sosiaalinen eristäytyminen vai fyysinen turvaväli?
Kääntäjät ilman rajoja -järjestö on laatinut avoimeen käyttöön COVID-19-termipankin, johon on koottu tärkeimpiä aiheeseen liittyviä termejä ja näiden erikielisiä vastineita. Tämä auttaa sekä kääntäjiä että terveydenhoidon henkilöstöä. Tällä hetkellä termipankki on 23 eri kielelle, ja materiaali on saatavilla sekä teksti- että äänimuodossa. Termien kääntäminen oikein on äärimmäisen tärkeää, jotta kohdekielinen väestö ymmärtää viestin oikein. Erityisen haastava termi on kaikkien huulilla ollut ”social distancing”. Vaihtoehdoksi onkin suositeltu selkeämpää ”physical distancing” -termiä, joka korostaisi, että kyseessä on nimenomaan fyysinen turvaväli, ei sosiaalinen.
Paris kertoi, että esimerkiksi Intiassa termi ”social distancing” on ymmärretty väärin, mikä on aiheuttanut luokkahierarkioiden korostumista. Samoin esimerkiksi swahilin kieleen piti muodostaa pidempi mutta osuvampi termi, joka tarkoittaa ”säilyttää turvallinen etäisyys muista ihmisistä”. Suomessa termit ”turvaväli” ja ”sosiaalinen eristäytyminen” ovat olleet varsin yleisessä käytössä. Lopuksi Paris huomautti, että yleensäkin kannattaa miettiä ja pohtia omaa tekstiään ja sen selkeyttä. Miksi pitää kirjoittaa ylipitkiä lauseita ja käyttää hankalia sanoja, kun on olemassa selkeitä vastineita, hän muistutti.
Delingua on tukenut Kääntäjät ilman rajoja -järjestöä vuodesta 2011 alkaen.
