DelinguaLAB

Jo yhdeksättä kertaa järjestetty DelinguaLAB-ohjelmajakso tuli jälleen päätökseensä, kun 14 labilaista kokoontui yhteen muistelemaan viimeisten kolmen kuukauden oppeja. 

DelinguaLAB on ohjelma tulevaisuuden lupauksille. Suurta menestystä niittänyt ohjelma on tarkoitettu vastavalmistuneille tai opintojen loppuvaiheessa oleville, kielipalvelualasta kiinnostuneille opiskelijoille. 

LABin hyödyt kulkevat molempiin suuntiin: me saamme alalle uusia huippuosaajia ja samalla tarjoamme osallistujille tietotaitoa sekä väylän työmarkkinoille. Opetamme alan realiteetteja ja kerromme, mihin kannattaa panostaa. 

DelinguaLAB-ohjelmajakso järjestetään yleensä kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Ohjelmasta on ponnistanut muun muassa useita projektipäällikköjä, lokalisointipäällikköjä, kääntäjiä ja tulkkauskoordinaattoreita. Keskeisintä on opettaa alan vaatimuksista, uravaihtoehdoista sekä siitä, miten rakentaa omaa henkilöbrändiä ja erottautua joukosta. Erikoistu ja erottaudu kiteyttääkin hyvin ohjelmajakson ytimen. 

Viikko projektipäällikön kengissä

Tämän syksyn ohjelmaan osallistuneet kääntämisen opiskelijat Tommy Nylund, Timo Suuronen, Petra-Maria Miettunen ja Mika Heiskanen suorittivat osana LABia viikon mittaisen harjoittelujakson, jonka aikana he pääsivät näkemään, miltä yksityisen käännöstoimiston arki näyttää ja millaisia työtehtäviä projektipäällikön päiviin sisältyy.  

Opiskelijat pitivät harjoittelujaksoa hyödyllisenä kokemuksena, jota olisi mielellään jatkanut pidempään. Työskentely käännöstoimistossa oli heidän mielestään mielenkiintoista ja mukavan hektistä, ja se tarjosi mahdollisuuden hahmottaa omia uravalintoja. 

”Harjoittelusta sai konkreettisia oppeja siitä, miten yksityinen käännöstoimisto toimii ja kuinka laaja asiakkaiden ja käännöstehtävien skaala todella on”, kertoo Suuronen kuvaillessaan harjoittelukokemustaan. 

Ohjelma opettaa alan realiteetteja

Opintojen antama mielikuva käännöstyöstä voi olla melko erilainen verrattuna todellisuuteen. Monet labilaiset kertovat oman käsityksensä muuttuneen ohjelman myötä ja kiinnostuksensa alaa kohtaan vahvistuneen. Opiskelijoiden seuraavana askeleena onkin jatkaa freelance-kääntäjän työtä kevytyrittäjinä. 

”Vielä hetki sitten mietin, onko ala sittenkään minua varten. Voin kuitenkin ilokseni todeta, että tunne on muuttunut positiivisempaan suuntaan ja vahvistanut käsitystäni siitä, että tämä on sitä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä”, kertoo Miettunen.

Opiskelijat kertoivat yksimielisesti olleensa positiivisesti yllättyneitä siitä, kuinka kasvavasta alasta on kyse. Ala ei suinkaan ole kuolemassa, vaikka opintojen aikana asiasta on puhuttu kauhistelevaan sävyyn.

”Työmäärä ja työn hektisyys tulivat itselleni mukavana yllätyksenä – projektipäälliköillä voi olla hyvinkin paljon erilaisia tehtäviä työn alla”, toteaa Nylund. 

Yleinen harhaluulo on, että kääntäjien työ olisi tulevaisuudessa vaakalaudalla. Todellisuudessa samaista uhkakuvaa on puitu jo vuosikymmeniä sitten. Työtä alalla kyllä riittää, se vain muuttaa muotoaan ajan saatossa.  

Labilaisten vinkit kieliosaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen:

• Lue mahdollisimman paljon erilaisia tekstejä vieraalla kielellä ja suomen kielellä.
• Lukemisen lisäksi kieltä on tärkeää käyttää. Kirjoita päiväkirjaa, osallistu kielikerhoihin, päivitä sosiaalista mediaa tai kokeile vaikka luovaa kirjoittamista.
• Pysy ajan tasalla uudissanoista ja kielen kehityksestä.
• Opettele kääntämään kirjoittajan idea, etenkin markkinointiteksteissä. Älä käännä vain sanasta sanaan, vaan muista merkitys ja vaikutus.
• Tulkkaus tekee kääntäjästä nopeamman ja kääntäminen tulkista huolellisemman. Molempien hallitseminen siis nopeuttaa kielenkäyttöä.

DelinguaLAB on kielipalvelualan loppuvaiheen opiskelijoille ja vastavalmistuneille suunnattu harjoitteluohjelma, jonka järjestämme yleensä kaksi kertaa vuodessa. Etsimme ohjelmasta kielipalvelualan tulevaisuuden lupauksia ja hiomattomia timantteja erinäisiin alan rooleihin, muun muassa projektipäällikköitä, kääntäjiä ja tulkkauskoordinaattoreita.  

Tarjoamme osallistujille tietoja ja taitoja, joita on mahdollista hankkia vain työskentelemällä alan yrityksessä. Ohjelmassa pääsee tutustumaan alan tehtäviin ja työkaluihin. Tarjoamme kääntäjille tilanteen mukaan työtä, josta maksamme alan käytännön mukaisesti, ja lisäksi LAB-ohjelman kautta voi päästä toimistollemme työharjoitteluun esimerkiksi projektinhallintaan. Uskomme, että jakamalla tietoa kielipalvelualan tehtävistä saamme takaisin jotain meille arvokasta: uusia osaajia tehtäviin, joihin matka koulun penkiltä olisi muuten mutkia täynnä. 

Tämän syksyn DelinguaLAB on järjestyksessään yhdeksäs LAB-ohjelma – ensimmäinen järjestettiin jo vuonna 2018. Vuosien aikana DelinguaLAB on saavuttanut lähes eeppisen maineen, ja LAB-alumneilla on riittänyt kysyntää työelämässä.  

DelinguaLAB-alumnien mietteitä 

Haastattelimme LAB-ohjelman alumneja, Tiiaa, Tarua ja Sohvia, heidän kokemuksistaan, oppimistaan asioista, nykyisestä urastaan ja siitä, miten LAB-ohjelma on vaikuttanut siihen. Monille kielipalveluala on vielä opintojen aikaan vieras, ja työkokemusta alalta voi olla vaikea saada. ”Hain DelinguaLAB-ohjelmaan, koska minulle tarjottiin mahdollisuutta tutustua alaan paremmin turvallisessa ympäristössä ja päästä heti käsiksi käännöstoimeksiantoihin”, kertoo Taru. ”Halusin saada työkokemusta ja työelämäyhteyksiä ennen opintojen loppumista”, jatkaa Tiia. Olemmekin ainakaan luoneet ohjelman juuri siksi, jotta ala tulisi tutuksi myös opiskelijoille.  

Ohjelman tarkoituksena on myös antaa totuudenmukainen kuva kielialasta. ”Käsitykseni oli ehkä hieman vanhentunut, joten päivitys oli todellakin tarpeen”, toteaa Sohvi, ja Tiia jatkaa: ”Yliopistossa pelotellaan usein työelämällä, mutta DelinguaLABissa näin, että töitä kyllä riittää.” Kielipalveluala kasvaa maailmanlaajuisesti 6–7 %:n vuosivauhtia, joten hyviä tekijöitä kyllä tarvitaan. Yliopistoissa puhutaan vieläkin paljon vain kääntämisestä tai tulkkauksesta. Alalle kuitenkin tarvitaan kääntäjien lisäksi muitakin osaajia kuten kieliteknologeja, projektipäälliköitä, myyjiä ja tulkkauskoordinaattoreita. Muun muassa näitä etsimme LABista. 

Alumneille on jäänyt ohjelmasta käteen ihan konkreettisia oppeja ja hyötyjä. ”Luennot olivat todella hyödyllisiä. Ohjelman kautta sain paljon kääntäjän työkokemusta jo muutamassa kuukaudessa ja monia vinkkejä työelämään tulevaisuutta varten. Opin esimerkiksi verkostoitumisen tärkeydestä, käännöstoimistojen ja pienyrittäjyyden eroista sekä kääntäjien monimuotoisista toimintatavoista”, Taru toteaa. Sohvi kertoo oppineensa paljon koko kielipalvelualasta ja työkaluista: ”Opin, mitä kaikkea käännösprosessi pitää sisällään ja millaisia erilaisia käännöstarpeita ja -toteutuksia on nykyään olemassa. Pääsin myös heti hyödyntämään ohjelmassa opittuja taitoja jokapäiväisessä työssäni Delinguan projektinhallinnassa.” 

Seuraamme mielenkiinnolla kaikkien alumniemme uraa DelinguaLABin jälkeen. Monet ovat päätyneet todella mielenkiintoisiin tehtäviin esimerkiksi freelancer-kääntäjiksi, valtionhallintoon kieliasiantuntijaksi tai jopa kansainvälisiin yrityksiin. Monet myös tekevät toimeksiantoja meille, ja käännösyrittäjäksi ryhtyminen onkin tuntunut ohjelman jälkeen helpommalta. ”Oli helppo ryhtyä yrittäjäksi, kun tiesi, että on jo yksi asiakas valmiina”, Tiia sanoo. Tällä hetkellä Delinguan lokalisointitiimissä työskentelee kaksi LAB-alumnia, Sohvi lokalisointikoordinaattorina ja Ari lokalisointipäällikkönä.  

Terveiset labilaisille 

Alumnit kannustavat kaikkia alasta kiinnostuneita hakemaan ohjelmaan. ”Kannattaa hakea mukaan, vaikka kielipalveluala olisikin ennestään tuntematon, sillä saatat löytää urallesi uuden suunnan!” Sohvi rohkaisee. Taru suosittelee DelinguaLAB-ohjelmaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kielipalvelualasta ja haluavat päästä kokeilemaan kääntäjän arkea tositoimissa. ”Työharjoittelu käännöstoimistossa on ehdottomasti tärkein osa kääntäjän opintoja”, lisää Tiia. ”Tsemppiä kaikille labilaisille, ottakaa rohkeasti kaikki irti ohjelmasta ja kokeilkaa uusia juttuja!”