yrityksen kielistrategia

Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää palveluja. Lue vinkkimme siihen, miten sinäkin voit tehdä kielellisesti saavutettavia sisältöjä ja miten käännöstoimisto voi auttaa.

Palveluja kulutetaan entistä enemmän verkossa, minkä vuoksi sisältöjen saavutettavuudesta on tullut yhä keskeisempi kriteeri. Saavutettavuudesta on olemassa EU-direktiivi, jonka vaatimukset sisältyvät Suomessa digipalvelulakiin. Digipalvelulaki koskee julkista sektoria sekä joitakin yksityisen sektorin yrityksiä. Digipalvelujen on täytettävä saavutettavuusvaatimukset, kuten se, että verkkopalvelua voidaan käyttää mahdollisimman monella erilaisella päätelaitteella ja verkkoselaimella, tarvittaessa myös apuvälineiden avulla.

Vuoteen 2025 mennessä EU:n saavutettavuusdirektiivi ulottuu koskemaan myös tietyillä aloilla toimivia yksityisiä yrityksiä, esimerkiksi verkkokauppoja ja audiovisuaalisia palveluja. Saavutettavuudesta on siis tulossa normi, ja siksi jokaisen verkossa toimivan yrityksen kannattaisikin suunnitella digipalvelunsa jo lähtökohtaisesti saavutettaviksi sekä teknisesti että kielellisesti – ja tässä käännöstoimisto voi auttaa.

1. Älä laiminlyö kielellistä saavutettavuutta

Kaikkein tärkeintä saavutettavuuden kannalta on selkeä ja ymmärrettävä kieli. Teknisesti hyvin toteutetusta sisällöstä ei ole hyötyä, jos se on kielellisesti kömpelöä tai epäselvää. Teksti saattaa olla tarpeettoman vaikealukuista, tai se on kirjoitettu kokonaan väärällä kielellä. Sivusto on helppokäyttöinen, kun siellä ei törmää teknisiin haasteisiin ja sisältö on helposti ymmärrettävää.

Helpoin tapa tuottaa kielellisesti saavutettavaa sisältöä on kirjoittaa selkeää yleiskieltä eli helposti ymmärrettävää kieltä, jossa ei viljellä turhaa jargonia. Selkeä kieli poikkeaa selkokielestä, joka taas on mukautettu rakenteeltaan ja sanastoltaan yleiskieltäkin helpommaksi. Sisällön ja kohderyhmän mukaan määräytyy, onko selkokielelle tarvetta.

2. Tekstitä videot

Videot kannattaa tekstittää, vaikka laki ei sitä vielä vaatisi, sillä moni katsoo videoita myös ilman ääntä. Tekstimuotoa ei ole tarkasti määrätty, mutta käyttäjäystävällisintä on tekstitys, jota voi helposti seurata samanaikaisesti videon katselun kanssa.

Saavutettavuusvaatimukset eivät tällä hetkellä edellytä, että videot tekstitetään muille kielille. Ohjeistuksen mukaan siis suomenkielinen video tekstitetään suomeksi, ruotsinkielinen ruotsiksi ja niin edelleen. Sisältöjen käännättäminen edistää kuitenkin saavutettavuuden monikulttuurista ulottuvuutta.

Palveluiden tulee olla saavutettavia myös niille, jotka puhuvat äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin sitä, millä sisältö on alun perin julkaistu. Suomessa julkiset palvelut on suunniteltu ennen kaikkea kotimaisten kielten puhujille, mutta saavutettavuuden valossa on enenevässä määrin tarvetta tavoittaa myös maahanmuuttajat. Käännöstekstityksien avulla tavoitat myös laajemman, kansainvälisen kohderyhmän.

3. Litteroi audiosisällöt

Äänitallenteet, kuten podcastit, kannattaa litteroida eli purkaa tekstimuotoon. Digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset edellyttävät, että myös pelkkää ääntä sisältävien lähetysten, kuten podcastien, tulee olla saavutettavia. Lain mukaan organisaatioiden, joita vaatimukset koskevat, on tarjottava tallenteesta tekstimuotoinen versio kahden viikon kuluessa.

Podcasteissa tämä tarkoittaa tavallisimmin äänitallenteesta puhtaaksikirjoitettua eli litteroitua tekstiversiota. Koska tekstiversion tulee olla nimenomaan saavutettava, ei pelkkä podcastin käsikirjoitus tai tiivistelmä riitä. Käytännössä äänitteen koko sisältö on kirjoitettava auki taustaääniä myöten ja on myös kerrottava, kuka kulloinkin on äänessä.

Podcastin tekstiversion laatiminen varmistaa sen, että podcastista voivat nauttia kaikki. Kaikilla ei myöskään ole aikaa kuunnella tunnin mittaista podcastia: tekstiversion voi lukea huomattavasti nopeammin.

Kun tavoittelet vieläkin suurempaa yleisöä, ota avuksi käännöslitterointi, jossa podcastin puhe litteroidaan toiselle kielelle. Voit myös hyödyntää spiikkausta (voiceover) ja tehdä koko podcastin toisella kielellä.

Yrityksen kielistrategia

Yrityksen kielistrategialla tarkoitetaan sitä, että tietoisesti päätetään, mitä kieliä käytetään, missä kanavissa ja miten. Esimerkiksi kirjoitetaanko kaikki sisältö yhdellä vai useammalla kielellä, mitä kieltä sosiaalisessa mediassa käytetään, ovatko verkkosivut suomeksi, englanniksi vai molemmilla kielillä ja onko suomen ja englannin lisäksi tarvetta muille kielille? Lisäksi kielistrategiaan liittyy olennaisesti myös se, kuka kirjoittaa, kääntää ja ylläpitää vieraskielistä sisältöä. Yritysviestinnän tulisi siis olla kielellisesti johdonmukaista eli loogista. Valitse yksi kielistrategia ja pysy siinä.

Vaikka digipalvelulaki koskeekin pääasiassa julkisia verkkopalveluja, on saavutettavuudesta hyötyä muillekin digipalveluntarjoajille. Esimerkiksi asiakkaiden tasavertainen kohtelu, parempi käyttäjäkokemus ja laajemmat markkinat ovat asioita, joiden pitäisi kiinnostaa kaikkia yrityksiä ja organisaatioita. Saavutettavuus on yrityksen valttikortti!

Ota yhteyttä ja etsitään yhdessä tarpeisiisi parhaiten sopiva ratkaisu!

Yrityksen sisäistä ja ulkoista viestintää suunnitellessa kannattaa pohtia, millä kielellä tai kielillä haluaa viestiä asiakkaiden, sidosryhmien ja oman henkilöstön kanssa. Kielivalintaa olisi hyvä pohtia myös vaikkapa asiakaspalvelun ja sosiaalisen median näkökulmasta. Yrityksen kannattaa punnita esimerkiksi seuraavia asioita: Mitä kieliä asiakkaamme puhuvat? Haluammeko tavoittaa vain Suomen markkinat vai tähtäämmekö kansainvälisyyteen nyt tai myöhemmin? Viestimmekö vain yhdellä kielellä vai useammalla rinnakkain? Jos kieliä on useita, erotammeko eri kielet omiin kanaviinsa vai käytämmekö niitä sekaisin? Onko myös asiakaspalvelua tarjolla kaikilla kielillä? Mitkä kielet toimivat eri kanavissa? Kuka kirjoittaa tai kääntää vieraskielisen sisällön?

Ei ole yhtä oikeaa tapaa valita yritykselle sopiva kieli, mutta ainakin yksi asia olisi hyvä pitää mielessä: johdonmukaisuus. Kannattaa valita yksi kielistrategia, jota pyritään noudattamaan kaikessa viestinnässä.

Mikä kielistrategia?

Delinguassa toteutettiin brändiuudistus loppuvuodesta 2020. Uudistuksen yhteydessä päätimme, että Delinguan sosiaalisen median kanavissa viestitään suomeksi ja että kuukausittaiset uutiskirjeemme lähetetään sekä suomeksi että englanniksi. Lisäksi verkkosivumme on käännetty englanniksi ja asiakaspalvelua saa myös englanniksi. Olemme siis tehneet strategisen päätöksen olla aidosti suomalainen, mutta myös kansainvälinen käännöstoimisto käyttämällä pääsääntöisesti suomea ja sen lisäksi englantia. Olemmekin pysyneet tässä kielistrategiassa vuoden alusta saakka.

Englanniksi, suomeksi vai sekaisin?

Usein kansainvälisille markkinoille tähtäävät, luonteeltaan globaalit brändit viestivät eri kanavissaan englanniksi. Englanninkielinen viestintä on varmasti valtti kansainvälisillä markkinoilla, varsinkin jos kohdemarkkinoina ei ole mitään tiettyä aluetta, mutta se ei välttämättä toimi joka maassa. Tutkimuksen mukaan ihmiset haluavat palvelua omalla äidinkielellään, joten selvitä, missä yrityksesi tuotteille ja palveluille on kysyntää ja mitä kieltä siellä puhutaan. Näin voit valita yrityksellesi sopivat kielet ja kohdistaa viestisi juuri sinun kohdeyleisöllesi. Jos kohderyhmä on hyvin laaja, kannattaa kuitenkin lähteä liikkeelle englannilla ja ottaa tarpeen tullen käyttöön muita kieliä.

Monet kansainvälisesti toimivat suomalaisyritykset ovat läsnä myös Suomessa, ja niillä on tarve kommunikoida suomalaisten asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa suomeksi, jolloin voi syntyä pulmia. Olisiko hyvä viestiä suomeksi, englanniksi vai molemmilla kielillä samaan aikaan? Tässä tilanteessa kannattaa valita yksi ratkaisu ja pysyä siinä, jotta viestintä olisi mahdollisimman loogista. Ratkaisu voi olla vaikkapa se, että kaikki sisältö julkaistaan sekä suomeksi että englanniksi samaan aikaan tai että suomenkieliselle ja englanninkieliselle viestinnälle perustetaan omat kanavat.

Tarvitaanko muita kieliä?

Kuten aiemmin totesin, tutkimukset osoittavat, että ihmiset haluavat tuotteita ja palveluita mieluiten omalla äidinkielellään. Myöskin verkkokaupat, jotka on lokalisoitu eri kielille, houkuttelevat enemmän paikallisia ostajia. Yrityksen viestinnän kielivalintojen tulisi siis riippua siitä, kenen kanssa haluat kommunikoida. Jos suurin kohderyhmäsi on ranskalaiset, et valloita heidän sydämiään englanniksi, vaan ranskaksi. Toki englannilla pääsee maailmalla suomea pidemmälle, mutta yksinään sen vetovoimaan ei kannata tuudittautua.

Joskus yritykselle saattaa tulla satunnaisesti muutamia asiakkaita eri puolilta maailmaa, mutta yksittäisten asiakkaiden takia verkkosivustoa, verkkokauppaa tai viestintää tuskin kannattaa kääntää harvinaisemmille kielille. Myös asiakaspalvelua tulisi olla tarjolla valituilla kielillä. Kielivalinnoissa kannattaakin miettiä, onko valmis panostamaan kaikkiin kieliin niin asiakaspalvelussa, markkinoinnissa, viestinnässä kuin kieliversioiden ylläpidossakin. Jos päätät ottaa esimerkiksi ruotsin tai saksan osaksi yrityksen kielivalikoimaa, meiltä saat apua sekä käännöksissä että myös henkilöstön kielikoulutuksissa.

Kielet sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median kanavissa tarvitaan hiukan erilaista kielistrategiaa. Esimerkiksi jos Twitterissä haluaa viestiä useammalla kuin yhdellä kielellä kannattaa perustaa omat tilit erikielisille sisällöille. Twitterissä merkkimäärä rajoittaa monikielisen sisällön mahtumista yhteen twiittiin, jolloin eri kielillä pitää twiitata joka tapauksessa erikseen. Instagramissa taas kuvat ja visuaalisuus ovat keskiössä ja kannattaakin pitää mielessä, että kuvissa ja kuvatekstissä käytetään samaa kieltä. Kuvatekstiin mahtuu toki sama sisältö useammalla kielellä, mutta vain pari ensimmäistä riviä näkyvät käyttäjälle ensisilmäyksellä, joten niiden rivien sisältö tulee miettiä tarkkaan.

Myös Facebookissa on mahdollista kirjoittaa julkaisuun pitkä teksti usealla eri kielellä, joten voit pohtia itse tarkemmin strategiaasi Facebookissa. LinkedIn on englanninkielinen alusta, jossa kaikki toiminnot ovat vain englanniksi. Kuitenkin suomenkieliset julkaisut toimivat hyvin suomalaisessa verkostossa. Muista silti, että jos verkostosi on kansainvälinen, kannattaa julkaista myös englannin kielellä. Osassa somekanavista tekstiä voi myös kääntää konekääntäjän avulla, joten erikielinen yleisösi saa edes jonkinlaisen kuvan siitä, mistä puhut somessa, vaikka somekanavien konekäännöksen laatu ei olekaan paras mahdollinen. Tutki myös, mitä somekanavia eri maissa käytetään, jotta tavoitat halutun yleisön.

Sosiaalisessa mediassa olisi hyvä muistaa myös saavutettavuus eli esimerkiksi videoiden tekstitys. Useimmiten videot kannattaa tekstittää samalla kielellä, mitä videossa puhutaan, mutta myös englanniksi tekstitetty video saattaa olla hyödyllinen kansainvälisestä näkökulmasta.

Monikielisessä viestinnässä on siis hyvä muistaa johdonmukaisuus sekä pitää kirkkaasti mielessä, mikä on kohdeyleisösi. Kansainvälisessä viestinnässä kannattaa englannin lisäksi pohtia myös muita kielivaihtoehtoja.