Pian pärähtävät käyntiin Pekingissä 4.–20.2.2022 järjestettävät talviolympialaiset. Olympialaisia on odotettu sekä urheilijoiden että penkkiurheilijoiden keskuudessa kuin kuuta nousevaa, etenkin näin koronapandemian ja lisääntyneen kotoilun aikana. Suomalaisittain talviolympialaisissa piisaa erityistä jännitystä, onhan mitalisaumamme talviurheilumaana huomattavasti suurempi kuin kesäolympialaisissa.
Talviolympialaisissa kisataan 15 lajissa ja seitsemässä lajiryhmässä. Yhteensä kisatapahtumia on 109. Mukana on myös täysin uusia lajeja, kuten naisten yksilörattikelkkailu ja sekajoukkuekilpailut mäkihypyssä, freestylehiihdossa, lumilautacrossissa sekä kaukopikaluistelussa.
Kiinan talviolympialaiset ovat tuoneet uudistuksia myös kieliasioihin. Niistä kerromme lisää seuraavassa!
Talviolympialaisten termipankki
Kiina on rakentanut talviolympialaisten historian ensimmäisen selainpohjaisen termipankin (Olympic Winter Games Terminology), joka sisältää peräti 132 000 termiä. Lisäksi järjestäjät ovat julkaisseet Terms of Olympic Winter Sports -nimisen sanakirjan, joka sisältää 3 000 tärkeintä talviurheilulajeihin ja olympialaisiin liittyvää termiä.
Termijulkaisujen kahdeksan kieltä ovat kiina, englanti, ranska, japani, korea, venäjä, saksa ja espanja. Kannattaa käydä selaamassa!
Viestintää tekoälyn avulla
Pekingin talviolympialaisissa kielimuureja murretaan myös kieliteknologialla. Syyskuussa 2019 kerrottiin, että kiinalainen kieliteknologiayritys iFLYTEK on valittu toimittamaan talviolympialaisten konekäännös- ja litterointipalvelut.
iFLYTEK on erikoistunut tekoälyyn, puheentunnistukseen ja luonnollisen kielen prosessointiin. Viime vuosina yritys on tuonut markkinoille myös kuluttajille suunnattuja kääntimiä. Yrityksen virallisen tiedotteen mukaan sen tavoitteena on edesauttaa kulttuurien välistä viestintää olympiahengessä.
Kiinalaisista merkeistä pinyin-tekstiksi
Pekingissä asukkaat hieraisivat vuoden alussa silmiään: Virallisissa opasteissa ja kylteissä englanninkieliset sanat oli korvattu pinyinillä eli kiinan kielen latinalaisilla versioilla. Esimerkiksi englanninkielisen sanan ”station” sijaan opasteessa luki ”Zhan”, joka on latinalaistettu versio kiinankielisestä merkistä. Englanninkielisten metroasemien nimet olivat myös saaneet pinyin-nimet, ”Olympic Park” on nyt ”Aolinpike Gongyuan” ja Pekingin lentoaseman terminaali 2 on ”2 Hao Hangzhanlou”. Onneksi sanojen alta löytyy vielä sulkeissa sanojen englanninkieliset käännökset!
Kirjoitusasun muuttaminen talviolympialaisten alla on herättänyt Kiinassa runsaasti keskustelua. On ihmetelty, ketä varten muutos on tehty. Kiinalaiset tuskin tarvitsevat pinyiniä, sillä he ymmärtävät pääsääntöisesti kiinalaista tavukirjoitusta. Toisaalta Kiinassa asuvat ulkomaalaiset tuskin ymmärtävät pinyiniä sen enempää kuin kiinankielistä merkistöäkään, ja kaiken kukkuraksi olympiavieraat tuskin liikkuvat kaupungin metroissa tiukkojen koronarajoitusten takia.
Pinyin on kiinalaisten nimien kansainvälinen latinalaistamisjärjestelmä. Sen käyttö hyväksyttiin YK:n paikannimien asiantuntijaryhmän konferenssissa vuonna 1977. Kiinassa järjestelmä on ollut käytössä jo vuodesta 1958. Myös suomen kielen lautakunta suositti vuonna 1979 pinyin-järjestelmän käyttämistä suomenkielisissä teksteissä.
Me toivotamme etenkin Suomen joukkueelle onnea Pekingin talviolympialaisiin!
好好儿干啊
