Archives for tammikuu 2021

Ohjelmistojen lokalisointi on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus – tai ainakin lokalisointiin varautumisen pitäisi olla sääntö. Harva ohjelmistoja tekevä voi kehitystyötä aloittaessaan varmasti sanoa, että kaikki tulevat käyttäjät ovat samalta alueelta ja puhuvat samaa kieltä. Tällä en tietysti tarkoita jokaista omaa ja sisäistä käyttöä varten tehtävää koodinpätkää, vaikka joskus niistäkin kehkeytyy jotain aivan muuta kuin alun perin ajateltiin. Ohjelmistolokalisointiin varautuminen voi siis olla fiksua silloinkin, kun nykyinen tarve ei sitä edellytä.

Huomasin lokalisointitietoisuuden ja -halun nousun käydessäni Slushissa useamman kerran peräkkäin muutamia vuosia sitten. Ensimmäisen kerran olin Slushissa vuonna 2011, jolloin itse tapahtumakin oli hyvin erilainen kuin viimeisimpinä vuosina. Ensimmäisillä käynneilläni start-upien perustajat ja kehittäjät kertoivat lokalisoinnin miettimisen olevan ajankohtaista joskus tulevaisuudessa. Pari vuotta myöhemmin ohjelmistolokalisointia kerrottiin usein jo pohditun ja vielä pari vuotta siitäkin eteenpäin lokalisointiin alkoi löytyä jo selkeitä suunnitelmia, ja olipa moni aloitteleva yritys ehtinyt sitä tehdä jo ihan alkutaipaleellaan. Tämä on varmasti suora seuraus siitä, että suuri osa voimakasta laajentumista tavoittelevista kasvuyrityksistä tähtää alusta lähtien kansainvälisille markkinoille, koska muuten kasvun rajat tulevat hyvin nopeasti vastaan. Sama koskee tietysti myös etabloituneita toimijoita ja isojen yritysten kehitysosastoja.

Tässä artikkelissa en kirjaa yksityiskohtaisia ohjeita internationalisointiin. Siihen löytyy teknisempiä ja tarkempia oppaita esimerkiksi Microsoftilta ja Applelta. Sen sijaan nostan esiin muutaman kohdan, joihin kannattaa kiinnittää huomiota sovelluksen koodissa tai tekstissä, sillä näihin pulmiin olen lokalisointivaiheessa usein törmännyt. Kun ohjelmistolokalisointi on hyvin valmisteltu, työhön kuluu vähemmän aikaa ja rahaa – sekä kehittäjän ja kääntäjän hermoja.

1. Älä katkaise tekstejä

Katkaistuja tekstejä näkee usein tilanteissa, joissa keskellä tekstiä on jokin paikanvaraaja (placeholder), joka korvataan ohjelman suorituksen aikana esimerkiksi tekstillä tai numerolla. Tällöin virkkeen alkuosa saattaa olla oma tekstinsä ja loppuosa omansa, eikä niiden välissä oleva paikanvaraaja ole edes kääntäjän näkyvissä. Yleensä näin saa huonoja käännöksiä, koska kääntäjä ei välttämättä näe, mitkä virkkeen osat kuuluvat yhteen tai mikä paikanvaraajan arvoksi voi tulla.

Kirjoita käyttöliittymäteksti mieluummin niin, että paikanvaraaja on tekstin seassa, jolloin kääntäjä näkee lauseyhteyden paremmin ja voi helposti tehdä lauserakenteesta omaan kieleensä sopivan.

Esimerkiksi teksti “Please click %2 and then continue to selection” kannattaa pitää juuri tuossa muodossa eikä jakaa kolmeen osaan (“Please click”, %2 ja “and then continue to selection”).

Lupaan, että saat näin parempia käännöksiä, etkä turhaan joudu vastaamaan kääntäjän kysymykseen.

2. Käytä samasta asiasta aina samaa termiä

Käyttöliittymätekstien on tarkoitus tehdä käyttäjän elämästä mahdollisimman helppoa. Käyttöä helpottaa esimerkiksi se, että samasta asiasta puhutaan aina samalla nimellä. Tällöin käyttäjän ei tarvitse pohtia, mitä oikeastaan tarkoitetaan. Se edistää myös hyvien ja yhtenäisten käännösten tekemistä, jolloin kaikkien erikielisten käyttäjien UX paranee.

3. Käytä samoja tekstejä ja rakenteita uudelleen aina, kun mahdollista

Samoilla rakenteilla on tarkoitus helpottaa käyttökokemusta: yhtenevät rakenteet ja saman tekstin käyttö aina samaan toimintoon viitatessa pienentävät käyttäjän ymmärrysvaivaa. Ja bonuksena käännökset maksavat vähemmän, kun vanhoja käännöksiä voidaan käyttää suoraan hyväksi.

4. Kirjoita tiiviisti

Tiiviisti kirjoittaminen lienee kohtuullisen itsestään selvä juttu. Ruudulla ei yleensä ole tilaa laverrella turhia eikä käyttäjän aikaa haluta tuhlata. Tiivis lähtöteksti tekee myös hyvää käännöksille, jotka pelkästään kielten erojen takia voivat pakostakin olla pidempiä kuin alkuperäinen. Nyrkkisääntönä pidetään esimerkiksi sitä, että saksaksi käännettäessä englanninkieliset tekstit pitenevät noin 30 %. Niin ja tässäkään ei kannata unohtaa kustannusvaikutuksia: tiivis teksti tarkoittaa, että lokalisoitavaa on vähemmän, jolloin kustannuskin on pienempi.

5. Anna äidinkielisen puhujan oikolukea teksti

Suurin osa käyttöliittymäteksteistä kirjoitetaan englanniksi, jota moni meistä puhuu ja kirjoittaa varsin hyvin. Mutta sujuvan vieraan kielen puhumisen ja äidinkielen puhumisen välillä on usein kuitenkin merkittävä ero. Vieraan kielen puhuja saattaa esimerkiksi siirtää englantiin oman kielensä rakenteita tai käyttää tekstissä turhan kapeata sanavarastoa.

Anna jonkun oikolukea myös silloin, kun kirjoitat omalla äidinkielelläsi. Kaikki pienetkin virheet saattavat käännösvaiheessa moninkertaistua, kun virhe toistetaan monella kielellä.

6. Älä kovakoodaa

Tämä varmaan onkin jo hallussa, mutta koska ohje on niin tärkeä, kerrattakoon: älä kovakoodaa tekstejä – koskaan (Jos tiedät tilanteen, jossa kovakoodaus kannattaa, ilmoita siitä minulle, jotta voin merkitä sen muistiin). Lokalisointiin harvoin enää tuleekaan tällaisia tapauksia.

7. Erota teksti kuvista

Aina kun mahdollista, kuvissa olevan tekstin on hyvä olla tekstimuodossa. Silloin se on helppo kääntää ja sijoittaa uudelleen kuvaan. Sille ei tietysti voi mitään, että joskus kuvissa pitää olla kuvamuotoisena tekstiä, joka pitää myös kääntää – mutta ainakin sellaiset tilanteet kannattaa pitää mahdollisimman harvinaisina. Kuvassa sisällä olevan tekstin kääntäminen on kalliimpaa kuin siitä erotetun.

8. Huomioi kellonajan, päiväyksen ja osoitteen muodot

Tämä ei yleensä ole käännöksen ongelma, mutta voi aiheuttaa käyttäjälle ärsytystä ja sekaannusta. Eli mikäli vain mahdollista, anna käyttäjälle mahdollisuus syöttää osoite paikallisessa muodossa ja nähdä kellonajat ja päiväykset haluamassaan muodossa. Jos et tiedä, missä muodossa osoite ilmaistaan tietyllä alueella, anna meidän auttaa.

9. Anna kontekstitietoa

Kääntäjä ei usein näe käännettävänä olevaa tekstiä sovelluksessa tai verkkosivulla, vaan esimerkiksi taulukossa. (Tämä toki riippuu myös käytettävästä prosessista.) Sen vuoksi on tärkeätä, että annat hänelle mahdollisimman paljon tietoa siitä, missä teksti näkyy, mitä se tekee ja mitä sen ympärillä on. Kuvakaappaukset ja kuvaukset ovat kääntäjälle kullanarvoisia, ne säästävät hänet paljolta ihmettelyltä ja usein myös sinut itsesi kysymyksiin vastaamiselta.

+1 -vinkki eli bonusvinkki

Älä turhaan edes mieti siirtäväsi käännettäviä tekstejäsi Excel-taulukoihin tai Word-dokumentteihin (ainakaan meidän vuoksemme). Pystymme käsittelemään kaikkia resurssitiedostojasi.

Kaikki nämä kohdat helpottavat ohjelmistolokalisointia ja nostavat sen todennäköisyyttä, että käännökset ovat oikein ja niiden kieli on sujuvaa.

Ohjelmistolokalisoinnin tueksi tarjoamme esimerkiksi oikolukupalvelua tai voimme arvioida tekstiesi lokalisoitavuutta ennen kuin edes ryhdyt hankkeeseen. Meiltä saat käännökset kaikille tarvitsemillesi kielille ja yhteistyössä kanssasi voimme valita päivitys- ja käännössykliisi parhaiten sopivan prosessin, joka voi sisältää laajan automaation jatkuvan lokalisoinnin tarpeisiin tai olla kevyempi ja perinteisempi, jos ohjelmistosi ei päivity kovin tiheästi.