Meillä oli suuri ilo olla tänä syksynä Nordic Business Forumin tulkkauskumppanina jo kymmenettä kertaa peräkkäin. Kaikki Helsingin Messukeskuksen päälavan huikeat esitykset simultaanitulkattiin englannista suomeksi ja viroksi.
Kuten aiemminkin, tulkkausta tarjottiin lähes 7 000 seminaarivieraalle paikan päällä sekä kymmenille tuhansille livestriimin seuraajille. Vaikka monella osallistujalla on hyvä bisnesenglannin taito ja esitysten kuunteleminen suoraan englanniksi on hyvä vaihtoehto sekin, tänä vuonna tulkkaus kiinnosti yleisöä selvästi aiempaa enemmän ja esimerkiksi osastollamme kyseltiin tiheästi tulkkaussovelluksen käyttöohjeita.
Mutta miten tulkkauksesta on yhtäkkiä tullut niin suosittua?
Teknologia kasvun siivittäjänä
Koko kielipalveluala on ollut melko pitkään kasvussa. Käännöspalvelujen kasvua siivittävät yritysten kansainvälistyminen, teknologian kehittyminen sekä sisällön määrän räjähdysmäinen kasvu. Tulkkauspuolella lisääntynyt maahanmuutto ja toisaalta uusien teknologioiden hyödyntäminen ovat olleet avainasemassa tulkkauspalvelujen kysynnän kasvussa.
Tulkkausteknologian kehityksestä on seurannut, että palvelut ovat helpommin saatavilla. Enää ei ole mahdotonta saada tulkkausta pika-aikataululla tai jollain erittäin harvinaisella kieliparilla. Siinä missä aiemmin piti miettiä pätevän tulkin saamista paikalle fyysisesti, on tänä päivänä fokus enemmän tulkkauksen laadussa ja asiakkaan neuvomisessa oikean tulkkausteknologian käytössä. Myös kokouksissa tarjolla olevien kielten määrä on lisääntynyt teknologian kehityksen ansiosta.
Monikielinen kokous
Kun etätulkkaus muutama vuosi sitten sai silloisen pandemian myötä tuulta alleen, mekin sanoimme, että etätulkkaus on tullut jäädäkseen. Niin kävikin, mutta kuitenkin patoutunut tarve tavata muita ihmisiä livenä johti läsnäolokokousten paluuseen. Kokouksia, joissa on tulkkaus, järjestetään edelleen niin Teamsissa kuin muilla alustoilla, mutta myös paljon ihan perinteisesti. Etä- ja läsnäolokokousten rinnakkaiselosta syntyi aivan uusi tulkkaustyyppi, hybriditulkkaus. Siinä teknologia mahdollistaa sen, että tulkkauksen kuuntelijoita voi olla sekä paikan päällä että etänä, eivätkä tulkitkaan välttämättä ole aina paikan päällä itse tapahtumassa.
Joka tapauksessa tulkkauksen saatavuus on parantunut ja teknologian myötä tulkkauksesta on myös tullut tietyllä tavalla kiinnostavampaa. Kyse ei olekaan enää vain kielityöstä, vaan asiakkaat tarvitsevat usein myös konsultointia tulkkausalustan valinnassa sekä opastusta kokouksen ja tulkkaustapahtuman läpiviennissä. Kokouksien yhteydessä saatetaan tarvita myös muita kielipalveluja, kuten asiakirjojen käännöksiä tai kokousnauhoitteiden litterointia. Näin onkin syntynyt kokonainen uusi konsepti: monikielinen kokous.
Teknologia ei korvaa tulkkeja
En ole tässä artikkelissa kirjoittanut vielä juuri mitään itse tulkeista. Heidän työskentelytapoihinsa teknologialla on ollut useimmiten myönteinen vaikutus. Erilaiset tietokannat, kuten termipankit ja hakutoiminnolla varustetut referenssiaineistojen tietokannat, ovat helpottaneet tulkkien työskentelyä. Samoin etätulkkaus on mahdollistanut useampien eri tulkkaustoimeksiantojen vastaanottamisen samana päivänä, kun matkustamiselta säästyy aikaa.
Vaikka teknologia kehittyy harppauksin ja myös konetulkkaus nostaa päätään, ihmistulkkia koneet tuskin tulevat lähitulevaisuudessa korvaamaan. Tulkin työssä tarvitaan eläytymistä, tilannetajua ja inhimillistä kohtaamista, joita koneilta vielä toistaiseksi ainakin puuttuu. Ja kuka nyt jaksaisi kuunnella kokoukset läpeensä monotonista koneääntä!
Uskon, että jatkossa tulkkaukselle ja tulkeille riittää kysyntää entistäkin enemmän.
