Käännöslaatu – ah, mikä ikuisuuskysymys! Se, onko käännös hyvä, on aina enemmän tai vähemmän mielipidekysymys. On totta, että parhaiten laatua voi arvioida vasta käännöksen saatuaan, mutta on myös tiettyjä asioita, joista voi päätellä jotain käännöstoimiston laadusta jo ennen tilaamista. Mitä kieliasiantuntija pitää hyvänä käännöksenä?
Laatujärjestelmä
Sopivaa käännöstoimistoa etsiessä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, onko yrityksellä auditoitu laatujärjestelmä. Se, että käännöstoimiston laatujärjestelmällä on yksi tai ehkä useampikin sertifiointi, kertoo ainakin siitä, että laadun osatekijät on huomioitu ja niitä dokumentoidaan ja seurataan. Parhaissa käännöstoimistoissa laatua kehitetään jatkuvasti.
Jos missä tahansa laadun osatekijässä havaitaan poikkeama, se korjataan, ja mietitään, miten tulevaisuudessa voidaan estää vastaavien poikkeamien synty. Virheistä oppiminen siis parantaa laatua!
Käännöksen käyttötarkoitus
Keskeinen osa käännöksen laatua on se, miten se toimii käyttötarkoituksessaan. Käännöshän ei ole sanasta sanaan kääntämistä, vaan ammattitaitoiset kääntäjät onnistuvat välittämään halutun viestin luontevasti kohdekielellä. Tässä onnistuakseen kääntäjän on kuitenkin tiedettävä käännöksen käyttötarkoitus.
Joskus käännöstä tarvitaan vain siksi, että saadaan selville, mitä tekstissä sanotaan, kun taas toisinaan käännöksen tarkoitus on herättää tunteita, saada sydämet sykkimään yhteen ja lähestulkoon tulla uniin. Jos käännöstoimistosi yhteyshenkilö kysyy sinulta käännöksen käyttötarkoituksesta, tiedät, että siellä kiinnitetään huomiota myös käännöksen kontekstiin.
Millainen sitten on hyvä käännös?
Yhtä oikeaa vastausta on täysin mahdotonta antaa, sillä se, mikä on hyvä käännös, on pitkälti tapauskohtaista. Joissakin teksteissä halutaan ensisijaisesti tarkkuutta, toisissa taas sujuvuutta.
”Meidän asiakkaillamme aikataulussa pysyminen on joskus jopa tärkein laadun kriteeri: esimerkiksi loistava puheen käännös, joka valmistuu vasta puoli tuntia sen jälkeen, kun puhe olisi jo pitänyt pitää kyseisellä kielellä, on käytännössä huono käännös – parempi olisi keskivertokäännös oikeaan aikaan,” toteaa Delinguan Head Translator Anja Lintukorpi.
Kääntäjät tekevät paljon erilaista taustatyötä varmistaakseen käännöksen laadun. Kielellisen laadun tukena toimivat esimerkiksi Kotuksen ohjeet ja muut yleiset kielilähteet ja -ohjeet. Haluttua tyyliä voi jäljittää esimerkiksi asiakkaan muista materiaaleista ja verkkosivuilta. Ne ovat myös hyviä termilähteitä, samoin kuin muut alan julkaisut, sanastot ja verkko ylipäänsä.
”Jos on useita termivaihtoehtoja, kannattaa varmistaa asiakkaalta, mitä he haluavat käytettävän. Taustatyöhön lasken myös sen, että jos käännettävän tekstin sisällössä on jotain epäselvää tai mahdollisesti virheitä, tästäkin kysytään asiakkaalta,” kertoo Anja.
Miten asiakas voi auttaa?
Monella tapaa, totta kai! Kristallipalloahan Delinguan kääntäjillä ei nimittäin ole. He ovat äärimmäisen taitavia tiedonhakijoita ja perehtyneitä kukin oman erikoisalansa terminologiaan, mutta aina tietoa ei ole julkisista lähteistä saatavilla. Tästä syystä pyydämme sinulta kaiken mahdollisen viitemateriaalin kääntäjiemme työn tueksi.
Jokaisessa yrityksessä on vakiintunutta sanastoa, ja ainakin jollakulla on mielessä ajatus käännökseltä toivotusta tyylistä – ja ne me haluaisimme tietää. Näiden tietojen avulla projekti saadaan sutjakkaammin kerralla maaliin.
”Asiakkaan kannattaa toimittaa käännöstoimistolle mahdolliset viitemateriaalit ja muut asiaan liittyvät vinkit ja kertoa myös se, jos jokin heidän julkaisemansa materiaali ei ole heidän mielestään hyvää eikä sitä siis tulisi käyttää lähteenä. Tärkeää on myös se, että asiakas vastaa kysymyksiin ajallaan – tai oikeastaan se, että ylipäänsä on joku tavoitettavissa vastaamaan kysymyksiin,” kertoo Anja.
Tiedät varmasti tarvitsemasi käännöksen käyttötarkoituksen ja muut palveluun kohdistuvat odotukset. Kerro ne käännöstoimistolle, vaikka oikein hyvät käännöstoimistot kyllä niitä kysyvätkin! Näin varmistetaan, että yhteistyö on mutkatonta ja käännös odotusten mukainen.
