Digipalvelulaki ja esteettömyysdirektiivi laajenevat kesäkuussa 2025 kattamaan muun muassa verkkokaupat sekä audiovisuaaliset palvelut. Mitä digipalvelulain muutoksista tulisi tietää ja miten käännöstoimisto voi auttaa sisältöjen kielellisessä saavutettavuudessa?
Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää palveluja. Saavutettavuudesta on olemassa EU-direktiivi, jonka vaatimukset sisältyvät Suomessa digipalvelulakiin. Voimassa oleva digipalvelulaki huomioi saavutettavuusvaatimukset, jotka ovat tähän asti koskeneet pääasiassa julkista sektoria. Kesällä 2025 saavutettavuusvaatimukset kuitenkin laajenevat koskemaan myös yksityissektoria.
Digipalvelulain uudet vaatimukset
Kesäkuussa 2025 digipalvelulain piiriin tulevien palveluiden tulee täyttää yleiset saavutettavuusvaatimukset ja velvoitteet, joista säädetään digipalvelulaissa. Digipalvelulain piiriin astuvat kuluttajille tarkoitetut palvelut, kuten verkkokaupat, e-kirjat, audiovisuaaliset palvelut sekä viestintäpalvelut. Palvelujen tulee olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia siirtymäajan jälkeen 28.6.2025.
Saavutettavuusvaatimusten avulla parannetaan erityisesti sitä, että verkkosivua tai mobiilisovellusta voi ylipäätään käyttää erilaisilla laitteilla ja avustavilla teknologioilla. Teknisten saavutettavuusvaatimusten lisäksi tulee kuitenkin huomioida myös selkeä ja ymmärrettävä kieli.
Vinkit sisältöjen kielelliseen saavutettavuuteen
Palveluja kulutetaan entistä enemmän verkossa, minkä vuoksi sisältöjen saavutettavuudesta on tullut yhä keskeisempi kriteeri. Saavutettavuudesta on tulossa normi, ja siksi jokaisen verkossa toimivan yrityksen kannattaisikin suunnitella digipalvelunsa jo lähtökohtaisesti saavutettaviksi sekä teknisesti että kielellisesti – ja tässä käännöstoimisto voi auttaa.
1. Älä laiminlyö kielellistä saavutettavuutta
Kaikkein tärkeintä saavutettavuuden kannalta on selkeä ja ymmärrettävä kieli. Teknisesti hyvin toteutetusta sisällöstä ei ole hyötyä, jos se on kielellisesti kömpelöä tai epäselvää. Teksti saattaa olla tarpeettoman vaikealukuista, tai se on kirjoitettu kokonaan väärällä kielellä. Sivusto on helppokäyttöinen, kun siellä ei törmää teknisiin haasteisiin ja sisältö on helposti ymmärrettävää.
Helpoin tapa tuottaa kielellisesti saavutettavaa sisältöä on kirjoittaa selkeää yleiskieltä eli helposti ymmärrettävää kieltä, jossa ei viljellä turhaa jargonia. Selkeä kieli poikkeaa selkokielestä, joka taas on mukautettu rakenteeltaan ja sanastoltaan yleiskieltäkin helpommaksi. Sisällön ja kohderyhmän mukaan määräytyy, onko selkokielelle tarvetta.
2. Tekstitä videot
Videot kannattaa tekstittää, vaikka laki ei sitä vaatisi, sillä moni katsoo videoita myös ilman ääntä. Tekstimuotoa ei ole tarkasti määrätty, mutta käyttäjäystävällisintä on tekstitys, jota voi helposti seurata samanaikaisesti videon katselun kanssa.
Saavutettavuusvaatimukset eivät tällä hetkellä edellytä, että videot tekstitetään muille kielille. Ohjeistuksen mukaan siis suomenkielinen video tekstitetään suomeksi, ruotsinkielinen ruotsiksi ja niin edelleen. Sisältöjen käännättäminen edistää kuitenkin saavutettavuuden monikulttuurista ulottuvuutta.
Palveluiden tulee olla saavutettavia myös niille, jotka puhuvat äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin sitä, millä sisältö on alun perin julkaistu. Suomessa julkiset palvelut on suunniteltu ennen kaikkea kotimaisten kielten puhujille, mutta saavutettavuuden valossa on enenevässä määrin tarvetta tavoittaa myös maahanmuuttajat. Käännöstekstityksien avulla tavoitat myös laajemman, kansainvälisen kohderyhmän.
3. Litteroi audiosisällöt
Äänitallenteet, kuten podcastit, kannattaa litteroida eli purkaa tekstimuotoon. Digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset edellyttävät, että myös pelkkää ääntä sisältävien lähetysten, kuten podcastien, tulee olla saavutettavia. Lain mukaan organisaatioiden, joita vaatimukset koskevat, on tarjottava tallenteesta tekstimuotoinen versio kahden viikon kuluessa.
Podcasteissa tämä tarkoittaa tavallisimmin äänitallenteesta puhtaaksikirjoitettua eli litteroitua tekstiversiota. Koska tekstiversion tulee olla nimenomaan saavutettava, ei pelkkä podcastin käsikirjoitus tai tiivistelmä riitä. Käytännössä äänitteen koko sisältö on kirjoitettava auki taustaääniä myöten ja on myös kerrottava, kuka kulloinkin on äänessä.
Podcastin tekstiversion laatiminen varmistaa sen, että podcastista voivat nauttia kaikki. Kaikilla ei myöskään ole aikaa kuunnella tunnin mittaista podcastia: tekstiversion voi lukea huomattavasti nopeammin.
Kun tavoittelet vieläkin suurempaa yleisöä, ota avuksi käännöslitterointi, jossa podcastin puhe litteroidaan toiselle kielelle. Voit myös hyödyntää spiikkausta (voiceover) ja tehdä koko podcastin toisella kielellä.
Yrityksen kielistrategia
Yrityksen kielistrategialla tarkoitetaan sitä, että tietoisesti päätetään, mitä kieliä käytetään, missä kanavissa ja miten. Esimerkiksi kirjoitetaanko kaikki sisältö yhdellä vai useammalla kielellä, mitä kieltä sosiaalisessa mediassa käytetään, ovatko verkkosivut suomeksi, englanniksi vai molemmilla kielillä ja onko suomen ja englannin lisäksi tarvetta muille kielille? Lisäksi kielistrategiaan liittyy olennaisesti myös se, kuka kirjoittaa, kääntää ja ylläpitää vieraskielistä sisältöä. Yritysviestinnän tulisi siis olla kielellisesti johdonmukaista eli loogista. Valitse yksi kielistrategia ja pysy siinä.
Saavutettavuus on kaikkien yhteinen etu. Esimerkiksi asiakkaiden tasavertainen kohtelu, parempi käyttäjäkokemus ja laajemmat markkinat ovat asioita, joiden pitäisi kiinnostaa jokaista yritystä ja organisaatiota. Saavutettavuus on yrityksen valttikortti!
Olisiko yrityksesi sisältöjen kielellisessä saavutettavuudessa vielä parantamisen varaa? Ota yhteyttä ja etsitään yhdessä tarpeisiisi parhaiten sopiva ratkaisu!
