Videosisällöt ovat nykyään erittäin suosittuja sosiaalisen median palveluissa ja muutenkin verkkosivustoilla. Miksipä eivät olisi? Videoita voi katsoa tietokoneella tai mobiililaitteella missä tahansa, ja datasiirtokin on nykyään nopeaa ja edullista. Videot tarjoavat niin viihdettä kuin asiaakin, ja niiden kautta organisaatiot ja muut sisällöntuottajat voivat tuoda viestinsä esille monissa erilaisissa kanavissa. Videoiden kautta saamme tietoa, opiskelemme, viihdymme, jännitämme ja nauramme sekä tietysti myös vastaanotamme kaupallisia viestejä.
Miksi video kannattaa tekstittää?
Videosisältöjä koskevat samat saavutettavuusvaatimukset kuin muitakin digitaalisia sisältöjä. Tämä koskee erityisesti videon ääniosuutta. Käytännössä videon sisällön pitäisi olla saavutettavissa ja käytettävissä myös sellaiselle katsojalle, joka ei kuule ääniraitaa. Tämä tarkoittaa useimmiten sitä, että videolla kuuluvat asiat tarjotaan saataville myös tekstimuodossa videon kielellä (käännöstekstityksistä lisää alla). Tekstimuotoa ei ole tarkasti määrätty, mutta käyttäjäystävällisintä on videon tekstitys, jota voi helposti seurata samanaikaisesti videon katselun kanssa.
Saavutettavuusvaatimus ei kuitenkaan ole ainoa syy tekstittää video. Internetin käyttö on siirtynyt suurelta osin matkapuhelimiin ja tabletteihin, minkä myötä videosisältöjä katsotaan milloin missäkin. Tällöin ääntä ei läheskään aina pidetä päällä videoita katsoessa – esimerkiksi huomaavaisuudesta muita kohtaan joukkoliikennevälineissä tai kotisohvalla. Jos paljon puhetta sisältävää videota joutuu katsomaan ilman ääntä, se voi hyvin nopeasti muuttua kiinnostavasta tylsäksi. Oletko sinäkin jättänyt videon katsomatta tai kesken, koska siitä ei ole iloa ilman ääntä? Minä ainakin olen. Ja oletko palannut kyseiseen videoon joskus myöhemmin? En minäkään.
Jotta katsojat kiinnostuvat videosta ja katsovat sen loppuun, on tärkeää, että he saavat joka tilanteessa käyttöönsä koko sisällön eli myös sen, mitä eivät voi juuri silloin kuunnella. Videon tekstityksen kustannukset ovat vain pieni osa koko tuotannon kustannuksista, mutta juuri tämä voi olla se ratkaiseva juttu, joka saa internetin selailijan jatkamaan videon katsomista.
Miten videon tekstitys syntyy?
Videon tekstitys syntyy automatiikan ja ihmisen yhteispelillä. Puheentunnistusjärjestelmä tekee videon ääniraidasta raakatunnisteen, joka suurin piirtein vastaa puheen sisältöä. Joskus videoista voi valita automaattisen tekstityksen, joka on tuotettu juuri tällä tavalla. Tämä tekstitys on parhaimmillaan melko kohtuullinen, varsinkin jos puheen kieli on englanti, mutta käytännössä siinä on aina vielä hyvin paljon virheitä. Tämän vuoksi ihminen on välttämätön osa käyttökelpoisen tekstityksen tuotantoa. Ihminen korjaa raakatekstityksen virheet, esimerkiksi puheentunnistusjärjestelmän väärin ymmärtämät sanat, sekä poistaa tekstiin jääneitä toistoja ja erityisesti epäröintiin liittyviä turhia sanoja, joita on hyvin paljon varsinkin webinaarisisällöissä.
Ihminen myös tarkistaa tekstityksen luettavuuden kannalta ja esimerkiksi jakaa tekstityksen eri riveille siten, että katsojan on helppo lukea sitä. Käyttötarkoituksen ja budjetin mukaan voidaan määrittää, kuinka pitkälle tekstitystä hienosäädetään. Pyritäänkö täydelliseen luettavuuteen vai riittääkö vähempikin? Tehdäänkö videon tekstityksestä yleiskielinen vai säilytetäänkö puhekielisyyksiä? Nämä ovat asioita, jotka käydään läpi aina, kun videon tekstitys tilataan.
Miten videon tekstitys lisätään?
Tekstitys voidaan lisätä videosisältöihin kahdella tavalla: erillisenä tiedostona tai ”polttamalla” se videoon. Molemmilla tavoilla on omat etunsa ja haittansa.
Erillisenä tiedostona julkaistaessa tekstitys lisätään videoon useimmiten srt-tiedostomuodossa. Tekstitystiedostossa on aikakoodit, joiden perusteella esimerkiksi YouTube ja Vimeo osaavat näyttää tekstit oikeissa kohdissa. Erillisen tiedoston selkein etu on se, että käyttäjä voi itse valita, minkä kielistä tekstitystä katsoo vai katsooko tekstitystä ollenkaan. Julkaiseminen on myös kevyttä, koska videoita tarvitaan vain yksi ja sen kylkeen voi liittää niin monta tekstitystiedostoa kuin itse haluaa. Lisäksi käyttäjä voi itse säätää tekstityksen kokoa ja erikokoiset toistolaitteet tulevat paremmin huomioiduiksi. Huono puoli on, että videon tekstitys voi joskus jäädä ottamatta käyttöön eikä käyttäjä huomaa tekstityksen olemassaoloa lainkaan. Tämän voi kuitenkin välttää esimerkiksi määrittämällä jo videon upotuslinkkiin käytettävän tekstityskielen, jolloin video käynnistyy automaattisesti tekstitysten kanssa.
Tekstityksen polttamista videoon käytetään myös paljon. Tämä julkaisumenetelmä tarjoaa kaksi selkeätä etua: videon tekstitys on aina käytössä automaattisesti ja sen ulkoasu ja paikka ruudulla voidaan määrittää etukäteen. Näin voidaan estää se, että tekstitykset peittävät videolla olevia muita tekstejä tai tärkeätä visuaalista sisältöä. Lisäksi tekstityksessä voidaan käyttää yrityksen omaa fonttia. Polttamisen haittana on se, että yhdessä videossa voi käyttää vain yhtä tekstitystä, jolloin uusien tekstityskielten lisääminen vaatii uusien videoiden lisäämistä.
Jos et ole varma, miten omat tekstityksesi kannattaa julkaista, kysy vinkkejä tekstityksen toimittajalta. Sama keino ei sovi kaikkiin tilanteisiin.
Milloin tarvitaan käännöstekstitystä?
Suomalaiset ja pohjoismaalaiset ovat tottuneet käännöstekstityksiin televisiossa. Usein täällä maailmankolkassa ei tule edes ajatelleeksi, että esimerkiksi Saksassa tekstityksiä ei näe juuri ollenkaan. Monissa maissa pääasiallinen tapa on dubbaus eli jälkiäänitys, jota meillä käytetään etupäässä lastenohjelmissa.
Minkä tahansa videosisällön tekstityksen voi kääntää toiselle kielelle samaan tapaan kuin televisiotekstityksetkin. Tällöin sisältö muuttuu vetoavammaksi ja saavutettavaksi myös muille kuin alkuperäisen kielen puhujille.
Käännöksessä otetaan huomioon yleiset vaatimukset eli esimerkiksi organisaation omat termit ja tyyli, mutta myös videosisällön vaatimukset sujuvuudesta ja tiiviydestä. Käännöstekstitystä tilattaessa kannattaa määrittää, kenelle ja mihin käyttötarkoitukseen käännös tehdään. Onko kyseessä esimerkiksi lyhyt markkinointivideo vai pitkä webinaari? Halutaanko videon tekstitykseen puhekielistä vai yleiskielistä tyyliä? Hyvä käännöstekstitys tuntuu luontevalta osalta videosisältöä, mutta senkin tekemisessä pitää aina punnita tasapainoa budjetin ja viimeistelyn tason välillä. Kielipalvelukumppanisi auttaa löytämään näistä hyvän kompromissin.
Käännöstekstityksen erikoistapaukseksi voidaan lukea kaksikieliset tekstitykset, jolloin ylemmällä tekstitysrivillä on esimerkiksi tekstitys suomeksi ja alemmalla ruotsiksi. Tämä tekstitystapa on monelle tuttu elokuvateatterista, ja sen etu on, että hyvin suuri osa katselijoista saa kaiken tarvitsemansa tiedon yhdestä ja samasta julkaisusta. Tämän mallin haittoja ovat hieman heikompi luettavuus ja työläämpi tuotanto, joten sitä ei kannata käyttää kuin tarkoin valituissa yhteyksissä. Mutta ehkä se voisi olla sopiva tapa tekstittää seuraava lyhyt somevideosi? Tästäkin voit kysyä lisää meiltä!
